Tuoretta maalia Lahdessa – Taidemaalariliiton 90-vuotisjuhlanäyttely 7.9.–2.12.2018

Taidemaalariliiton 90-vuotisJuhlavuoden käynnisti Lahden taidemuseossa 7.9.–2.12.2018 järjestetty Tuoretta maalia Lahdessa – Taidemaalariliiton 90 v. juhlanäyttely.

Lahden taidemuseon näyttelyn taiteilijat olivat: Heli Huotala (Hämeenlinna), Tuulia Iso-Tryykäri (Lappeenranta), Sami Korkiakoski (Kuopio), Heli Kurunsaari (Helsinki), Markku Laakso (Turku), Simo Mantere (Helsinki), Tuija Markonsalo (Helsinki), Tiina Mielonen (Helsinki), Camilla Mihkelsoo (Helsinki), Antti Ojala (Helsinki), Eeva Peura (Helsinki), Juha Sääski (Raasepori), Eeva-Kaisa Takala (Hollola), Rose-Mari Torpo (Helsinki), Timo Tähkänen (Helsinki), Aino Ulmanen (Myrskylä), Hilkka Marjatta Uusikylä (Espoo), Senja Vellonen (Helsinki), Arto Väisänen (Kuopio) ja Ilkka Väätti (Tampere).

 

Lahden taidemuseon juhlanäyttelyn näki noin 8000 näyttelyvierasta. Kiitos kaikille taiteilijoille ja näyttelyvieraille!

 

Lisätietoja:
Tuija Vertainen, amanuenssi, Lahden taidemuseo, tuija.vertainen(at)lahti.fi, puh. 044 4164 448
Katariina Lager, näyttelykoordinaattori, Taidemaalariliitto, katariina.lager(at)painters.fi, puh. 09 6811 0575
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/nayttelyt/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

---

Taidemaalariliiton hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Jokitalo toivotti avajaisvieraat tervetulleeksi

 

Arvoisat avajaisvieraat, hyvät maalaustaiteen tekijät ja tukijat!

Taidemaalariliitto juhlistaa 90-vuotissyntymäpäiväänsä laajalla, lukuisia taidemaalareita ja maalaustaidetta esittelevällä yli vuoden ajanjaksolle ajoittuvalla ohjelmalla. Korkeatasoiset näyttelyt ja tapahtumat esittelevät maalaustaiteen monimuotoisuutta ja tuovat maalaustaiteen lähelle katsojia kahdellakymmenellä eri paikkakunnilla ympäri Suomen. Juhlamme ytimessä on taidemaalarin työ, maalaustaide, joka saa juhlavuoden aikana osoittaa voimansa ja kykynsä koskettaa katsojia.

Juhlavuoden käynnistää tänään täällä Lahden taidemuseossa avattava Tuoretta maalia Lahdessa – näyttely.

Juhlavuosi on aina näytön paikka. Vuonna 1929 perustetun Maalariliiton alkutaival oli lähinnä näyttelyryhmänä toimimista. Taide jäi kuitenkin yhteiskunnallisen tilanteen ja sotien jalkoihin ja sotien jälkeen vuonna 1949 liitto perustettiin toistamiseen.

Taidemaalariliiton keskeisenä toiminta-ajatuksena on kautta liiton historian ollut taidemaalareiden ammatillisten ja sosiaalisten etujen parantaminen ja maalaustaiteen aseman vahvistaminen Suomessa. Tällä hetkellä Taidemaalariliittoon kuuluu yli 1300 jäsentä, mikä tekee liitostamme Suomen suurimman kuvataiteilijoiden ammatillisen järjestön. Liitto tarjoaa jäsenilleen heidän ammatissaan tarvitsemiaan palveluja ja etuja, kuten lakimiehen palveluja ja oikeudellista neuvontaa, tiedotusta, materiaalivälitystä sekä laajaa näyttelytoimintaa. Liiton oma taidegalleria, tm-galleria, aloitti vuonna 1967, ja se toimii tällä hetkellä Erottajankadulla Helsingissä keskittyen maalaustaiteen esittämiseen. Suomen suurin kuvataidetapahtuma, Taidemaalariliiton teosvälitys Helsingin Kaapelitehtaalla on ollut maalaustaiteesta kiinnostuneen yleisön jokamaaliskuinen käyntikohde jo kolmenkymmenen vuoden ajan.

Liiton näyttelytoiminnassa käyvät kaksi keskeisintä liiton toiminnan tavoitetta tiivisti käsi kädessä: Näyttelytoiminta yhtäaikaisesti sekä vahvistaa maalaustaiteen näkyvyyttä ja asemaa että edistää taidemaalarin mahdollisuuksia toimia ammatissaan. Ja kuvataidehan kiinnostaa suomalaista yleisöä – juuri valmistuneen Frame-säätiön kuvataidetilaston mukaan suomalaisiin kuvataidekohteisiin eli taidemuseoihin, taidegallerioihin ja kuvataidetapahtumiin tehtiin 4,6 miljoonaan käyntiä vuonna 2017.

Kuinka tämä kuvataiteen suosio sitten näkyy kuvataiteilijan kukkarossa? Harmittavan vähän, ikävä kyllä. Toki näyttely on taiteilijalle aina mahdollisuus myydä teoksia. Suurimmasta osasta näyttelyitä ei kuitenkaan myydä ainuttakaan teosta eikä taiteilijalle siis jää tuloa hänen näyttelyä varten tekemästään työstä.

Kiinnostuksen kuvataidetta kohtaan ei tietenkään tarvitse tarkoittaa, että on halukas myös ostamaan taidetta kotiinsa, aivan kuten lukuharrastus ei edellytä kirjan ostamista, vaan sen voi lainata täysin ilmaiseksi kirjastosta. Valtio maksaa tästä kirjallisuuden ilmaisjakelusta kirjailijalle kirjastokorvausta. Vuonna 2017 kirjastokorvauksia maksettiin kirjailijoille 14,2 miljoonaa euroa. Tämä on upeaa, ja mahdollistaa osaltaan sitä, että kirjailijat voivat kirjoittaa taas uusia kirjoja luettaviksemme.

Kuvitellaanpa, että kuvataiteella olisi vastaava ilmaisjakelua korvaava järjestelmä. Esimerkiksi niin, että jokaisesta kuvataidekohteisiin tehdystä käynnistä kilahtaisi laskennallinen 1 euro kuvitteelliseen kuvataiteen kolehtiin. 4,6 miljoonasta käynnistä kertyisi siis 4,6 miljoonaa euroa. Ajatellaanpa, että valtio kirjastokorvauksia vastaavalla tavalla korvaisi kuvataiteilijoille heidän teostensa ilmaisjakelua näyttelyissä ja rahoittaisi tuolla 4,6, miljoonalla esimerkiksi näyttelypalkkiojärjestelmää. Näyttelypalkkioilla korvattaisiin kuvataiteilijalle hänen näyttelyä varten tekemäänsä työtä, jota on esimerkiksi teosten, eli kuvataidenäyttelyjen sisällön, valmistus. Kuulostaa reilulta ja kannatettavalta ajatukselta, eikö totta?

Haluan esittää lämpimät kiitokset Lahden taidemuseon henkilökunnalle erinomaisen hyvin sujuneesta yhteistyöstä tänään avattavan näyttelyn suunnittelussa ja toteutuksessa. Taidemaalariliitto arvostaa suuresti mahdollisuutta esitellä jäsentensä teoksia museossanne. Kiitän myös Tuoretta maalia –näyttelyn juryä: taiteilijoita Paula Tellaa, Teemu Korpelaa ja Erik Creutzigeria ja amanuensseja Tuija Vertaista täältä Lahdesta ja Mikko Piristä Lappeenrannan taidemuseosta. Jury on työskennellyt paneutuneesti tehtävässään. Suuret kiitokset myös Taidemaalariliiton koko henkilökunnalle, eritoten näyttelykoordinaattori Katariina Lagerille, joka on hoitanut näyttelyn koordinointiasioita liitossa.

Ja erityisen painokkaasti haluan kiittää kaikkia tämän näyttelyn kahtakymmentä taiteilijaa – teidän teostenne vuoksi me olemme täällä tänä iltana. Kiitos jokaiselle työstänne ja teoksistanne, joiden ansiosta tässä näyttelyssä saamme tulla kosketetuiksi ja puhutelluiksi. Kiitos!

Minulla on ilo pyytää kirjailija Mila Terästä avaamaan näyttely.

---

Taidemaalariliiton juhlanäyttelyn Tuoretta Maalia Lahdessa avasi kirjailija Mila Teräs

 

Mila Teräksen avajaispuhe:

Arvoisat taiteilijat, ja Taidemaalariliiton 90-vuotisjuhlanäyttelyn vieraat.

Elämäntahtimme tuntuu kiihtyneen. Yritämme tehdä kaiken entistä nopeammin, lukea nopeammin ja kenties ajatellakin nopeammin. Maalaus, kirja tai jokin muu taideteos on tässä ajassa minulle hiljaisuuden retriitti. Se kutsuu pysähtymään. On annettava aikaa teokselle ja itselleen sen kokijana. Taideteos sallii kokijassaan aina myös epävarmuuden ja keskeneräisyyden.

Ilmaistessaan ajatuksiaan ja tunteitaan taiteilija jakaa muiden kanssa sen tavan, jolla hän kokee maailman. Usein hän myös kyseenalaistaa valmiit vastaukset ja kuluneet näkökulmat. Hän tarjoaa uusia virikkeitä ajatteluun. Kirjailija Hannele Huovi sanookin, että kirjoittaminen on toisella tavalla katsomista ja tekemistä. Se on arjen kaavojen ja sovinnaisuuksien rikkomista. Taiteilijan ajatukset jatkavat teoksen kautta elämäänsä toisissa ihmisissä. Parhaimmillaan teos avaa uusia näköaloja ja auttaa siten elämässä eteenpäin. Taiteen avulla elämäni voi siis saada uusia merkityksiä. Näen maailman tuorein silmin, erotan siitä enemmän sävyjä. Muutun, ja kenties haluan myös muuttaa maailmaa.

Taide haastaa maailmankuvan, jossa meillä on aina kiire ja jossa pitäisi olla koko ajan etenemässä johonkin. Maailman, jossa ihmisillä on vain välineellinen arvo, joka on mitattavissa rahalla. Maailman koventuessa ihmiset ovat vaarassa kadottaa jotakin ihmisyydestään. Jatkuvan kilpailun maailmassa vieraannumme helposti itsestämme, herkkyydestämme ja asioiden kyseenalaistamisesta. Taide voi saattaa ihmisen takaisin kosketuksiin itsensä kanssa. Se herkistää meihin kätkeytyviä tunteita. Teokset herättävät myös mielikuvituksen, ja ilman mielikuvitusta on vaikeaa asettua toisen asemaan. Taide auttaa ymmärtämään, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja ainutlaatuisia. Se vetoaa yhteiseen ihmisyyteemme. Taiteen avulla voimme kuulla heikompienkin ääntä. Samalla taide voi saada pohtimaan asioita, joita ei ehkä mielellään ajattelisi. Teokset herättävät myös hämmennystä, huolta ja pelkoa. Taiteen avulla on kuitenkin tärkeää tarkastella myös vaikeita aiheita.

Taide herättää yhä uudestaan kaikille yhteisiä kysymyksiä:
Kuka minä olen?
Mitä on olla ihminen, mitä se tarkoittaa?
Mitä teen maailmassa?
Mihin uskon?
Mikä tekee elämästä arvokkaan?
Mikä siinä on tärkeää?
Miten olla ihminen tässä kummallisessa, kaoottisessa maailmassa?

Teokset herättävät myös kysymyksiä, joita emme ehkä tienneet kysyvämme. Ne aavistavat, mikä meitä mietityttää. Taide auttaa jakamaan ihmisyyteen kuuluvan haurauden. Taiteilijan – niin kuin jokaisen ihmisen – tärkein tehtävä on olla ihminen. Kirjailija ja taidemaalari Helena Westermarck kiteytti aikoinaan, että maalatessa tai kirjoittaessa tehtävä on sama; tuntea ja kärsiä ihmisten rinnalla ja pohtia elämän tarkoitusta. Taiteesta puhuttaessa on kuitenkin tärkeää muistaa myös leikki, ihme, jokin selittämätön. Kirjailija Hannele Huovin sanoja taas lainatakseni: ”En haluaisi tutkia maailmaa paljastaakseni sen salaisuudet, vaan säilyttääkseni elämässä salaisuuden ja ihmeen, varjellakseni ovea uusiin mahdollisuuksiin.”

Maailma olisi kylmä ja vieras ilman salaisuuksiaan – ja ilman niitä juhlivaa taidetta.

Lämpimät onnittelut 90-vuotiaalle Taidemaalariliitolle ja kaikille tämän Lahden näyttelyn taiteilijoille.