Taidemaalariliitto

Vuodenajat vaihtuivat, ja värit niiden mukana. Kolmikätinen etsi aina rauhaa kolmihaaraisten kuustensa luota.

Karhunvatukka- ja orjanruusupensaiden takaa avautui toinen maailma, keidas keitaan keskellä. Siellä aukiolla oli kanto, jolla oli hyvä istua. Ihmeellinen rauha vallitsi kaikkialla, ja kolmihaaraisten latvustoissa humisi suloisesti. Paarlastin mukana tulleet siemenet itivät ennennäkemättömiä kasveja, ja valkoisten, rantavedessä huuhtoutuneiden kivien reunat olivat pyöristyneitä. Vedessä kimmelsi ja hohti, kuin jalokiviä. Joskus taivaalta häivähti veden pintaan outoja varjoja. Tuoksut hivelivät nenää, ne olivat suolaisia ja mausteisen makeita.

Auringonkultaamat värit loistivat aaltojen harjoilla eikä ihmisen ajalla ollut merkitystä.”

© Slow Motion / Eija Keskinen