Taidemaalariliitto

Näyttelyni ytimessä on naamioituminen. Joissakin teoksissa se on suorempaa, joissakin hienovireisempää. Naamioituminen voi olla tahallista tai tahatonta, ja se voi koskea monia identiteetin alueita, sukupuolta unohtamatta.

Aloin maalata tätä näyttelyä varten keväällä 2013. Näyttelyn työnimenä oli jo silloin ”Kun sinulla on kaikkea eikä mitään”, ajatus, joka yhdistää näyttelyni teoksia. Aloitin maalaamalla kohtauksia Sofia Coppolan elokuvasta Marie Antoinette. Coppolan elokuva on työpöydälläni edelleen, vaikka nyt se on saanut seurakseen myös Pedro Almodovarin Huonon kasvatuksen ja Stephan Elliotin Priscilla aavikon kuningatar -elokuvan. Kysymykset identiteetistä yhdistävät kaikkia näitä elokuvia ja ovat keskeisessä asemassa myös näyttelyssäni.

Minulle maalaaminen on aina tasapainoilemista tietoisen ja tiedostamattoman välillä. Jos omista päämääristään on liian tietoinen, maalaamiseen kuuluva herkkyys ja intuitiivisuus kärsivät. Toisaalta täydellinen heittäytyminen alitajunnan vietäväksi ei sekään sovi minulle, koska silloin kadottaa helposti tiensä eikä aina enää muistakaan, minne on kulkemassa.

Haluan kiittää pikkusiskoani Ulla Korpelaa tärkeästä keskustelusta, jonka kävimme, kun näyttelyni työstäminen oli vasta alussa. Hän katsoi uusia töitäni ja muistutti minua lapsuutemme leikistä: kuuntelimme Carmenia ja pukeuduimme roolivaatteisiin, tanssimme olohuoneen pöydällä ja eläydyimme niin!