Mirimari Väyrynen
TUHKAANTUNUT MAA - MAALAUKSIA
30.5.2012 — 21.6.2012Taiteilijatapaaminen su 10.6.2012 klo 14.00.
”Tuhkaantunut maa” käsittelee menettämistä sekä muiston merkitystä ja vaikutusta elämäämme. Galleriatilaa hallitsee palaneen metsän ja tuhotun maiseman kuvasto.
Näyttely rakentuu kuvallisista, aineellisista ja esineellisistä metsän elementeistä. Tuhkan sävyisten, panoraaman kaltaisten maalausten lisäksi tilaan levittäytyvä teoskokonaisuus muodostuu palaneen puun rungoista ja osista sekä tuhkasta, jota on näyttelytilassa osittain lattiapintaa peittävänä harsona sekä läpinäkyviin laatikoihin kerroksittain säilöttynä.
Olen toteuttanut näyttelyn maalaukset käyttäen hidasta tekniikkaa menetyksen aiheuttaman surun tunteen työstämisen kuvastamisena. Valokuvat ovat toimineet maalausten lähtökohtina ja työprosessin aikana ne ovat tarjonneet pyrkimyksen päämäärään, pettämättömyyteen ja muuttumattomuuteen. Maalaukset ovat syntyneet useista ohuista maalikerroksista, jotka pyyhkivät pois edellisen kerroksen ei-toivottua jälkeä. Lisäksi teokset ovat moniosaisia kertoen siitä, ettei mikään ole kokonaiskuva tai kokonainen kuva. Myös menetykseen liittyvä tyhjyys kuvastuu maalauspinnalla.
Eletty ympäristö, metsä, kiinnittyy ja sulautuu osaksi identiteettiämme sekä kokemusmaailmaamme. Maalattu maisema edustaa muistojen ja tunteiden ilmenemistä metsän kuvaston kautta sekä kuvaa sitä, miten aistimme ympäröivää muistojen heijastumina.
Eletty muuttuu hetkestä mielen arkistoksi ja kerääntymäksi muodostaakseen osan sitä mitä olemme. Muisto on voimakas vaikuttaja, kantajansa kahlitsija tai mentori. Näyttelyssä kuvastuu kertaantuvasti tuhon kulo, sillä teoksien aiheisiin on jäänyt jälki tuhoutumisesta ja ne myös ilmentävät tuhotuksi tulemisen mahdollisuutta. Vastakohtia erottava raja onkin herkästi mureneva. Teokset pyrkivät osaltaan toimimaan muistomerkkinä, jättämään pysyvän jäljen tapahtuneesta ja estämään muistoa liudentumasta merkityksettömäksi menneeksi. Mutta myös virranneen ajan työstämä aines hälventää kytevää kitkerän tuhkan peitettä ja tarjoaa vaihtoehdon kiinnittää menetetty tietämykseen ja ymmärrykseen.
Temat till min utställning är forstörelse; att förstöras och att bli förstörd. Tillvägagångssättet är bildspråk från skogsbränder och helheten består av olika figurativa elementen i naturen så som aska, bränt tre och målningarna.
I approach the subject of destruction; how the destruction that we cause revert to ourselves. The topic is reflected in the works through the motive of forest fire and the exhibition consists of, both pictorial and object kind elements of a landscape, such as ash, burnt wood and paintings.