Taidemaalariliitto

Tiina Mielosen maalaukset kimmeltävät ja hehkuvat: Yhdessä hetkessä pleksilasista nousevat värit muodostuvat tunnistettaviksi paikoiksi ja näkymiksi, toisessa hetkessä ne hajoavat abstraktioksi. Mielosen maalausten tunnelmaa ei ole helppo tavoittaa, saati kirjata paperille. Kuitenkin, töitä katsoessa selkeimmäksi vaikutelmaksi nousee itse maalauksen tärkeys, tapa, jolla Mielonen työstää maalauksen mahdollisuuksia.

Jossain, aivan alussa, on postikortti tai matkaesitteen kuva, näkymä, jonka valokuvaajan silmä on poiminut. Tällaiset kuvat saattavat olla meille lähes läpinäkyviä, niin arkisilta ne tuntuvat. Yhtä kaikki, kuvassa on ollut jotain, joka on kiinnittänyt maalarin katseen. Ehkä sommitelma, jokin pieni yksityiskohta tai oudot värisävyt?
Valmis maalaus, jonka innoittajana kuva toimi, ei koskaan säilytä kuvaa. Päinvastoin, se synnyttää jotain muuta. Maalauksessa näemme taiteilijan katseen, hänen tutkielmansa jostain tietystä näkyvyyden piirteestä. Vaikka Mielosen töiden avaamat mahdollisuudet ovat lukuisat, tuntuu tärkeältä korostaa juuri havainnon kysymystä: Lopullinen teos sisältää
monikerroksisen havainnon, joka koostuu erilaisista katseista, katsomisen tavoista sekä tietysti katkoksista siinä välissä.

Ei ihme, että maalausta katsoessa minusta tuntuu, että se pakenee minua – aivan kun en täysin kykenisi näkemään sitä. Miten onkaan, olen vakuuttunut, että juuri tämä vaikutelma saa minut katsomaan yhä uudelleen.

Saara Hacklin
FM, Helsingin yliopisto

Tiina Mielonen (s.1974) on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hän maalaa öljyväreillä pleksille aiheenaan maisema erilaisine väreineen, valoineen ja aistumuksineen. Viime vuosina Mielosen maalauksia on ollut esillä eri puolilla Suomea ja useissa Euroopan maissa sekä Mongoliassa saakka.

Näyttelyä on tukenut Taiteen Keskustoimikunta