Perustuu soveltuvin osin hallintolakiin (2993/434, 5. luku, 27-30 §)

Tavoitteena puolueeton menettely

Esteellisyyttä koskevat säännökset pyrkivät suojaamaan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Ne vahvistavat menettelyn neutraalisuutta ja yleistä luottamusta menettelyn puolueettomuuteen. Juuri yleisen luottamuksen turvaamiseksi esteellisyys tulisi aina ottaa huomioon, vaikka se ei ilmeisesti vaikuttaisikaan asiassa tehtävään päätökseen.

Hallintolaissa on säädetty siitä, milloin henkilö on esteellinen käsittelemään tiettyä asiaa, eli esteellisyysperusteista. Arvioinnille, joka koskee henkilön esteellisyyttä, on luonteenomaista konkreettisuus. Esteellisyys on yleensä mahdollista vain tietyn asian ja sitä käsittelevän henkilön välisessä suhteessa ja se on arvioitava tapauskohtaisesti. Hallintolaki sisältää kuusi esteellisyysperustetta ja lisäksi niitä täydentävän, esteellisyyttä koskevan yleislausekkeen.

Esteellisyystyypit

Henkilö on esteellinen käsittelemään asiaa:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen (osallisuusjäävi);

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (edustajanjäävi);

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen (intressijäävi);

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (palvelussuhdejäävi);

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (yhteisöjäävi);

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan (virasto- ja laitosjäävi); tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislausekejäävi).

Läheisellä tarkoitetaan:

1) asiaa käsittelevän henkilön puolisoa ja lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja hänelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;

2) asiaa käsittelevän henkilön vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, hänen sisarustensa lapsia ja hänen entistä puolisoaan; sekä

3) asiaa käsittelevän henkilön puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä hänen puolisonsa sisarusten lapsia.

Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan avio- ja avopuolisoita sekä rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

Esteellisyyden vaikutukset

Päätöksentekoon osallistuvan esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Henkilö ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. Esteellisen henkilön tilalle on viipymättä määrättävä esteetön henkilö. Esteellinen saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa.

Jos henkilö katsotaan edellä esitetyn määritelmän mukaisesti esteelliseksi, ei hän saa käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Käsittely on ymmärrettävä laajasti. Siihen kuuluu varsinaisen päätöksen tekemisen lisäksi myös asian ratkaisuun välittömästi liittyvä esittely ja valmistelu. Esteellisyyden vaikutuksista on mainittu kaksi poikkeusta. Esteellisyyttä ei tarvitse ottaa huomioon silloin, kun esteellisyys asian laadun vuoksi ei voi vaikuttaa ratkaisuun tai asian käsittelyä ei voida lykätä. Asian laadusta johtuvilla poikkeuksilla tarkoitetaan asioita, joissa oikeusturvanäkökohdilla ei ole merkitystä ja joiden käsittely on yksinkertaista ja kaavamaista. Esteellisyyden arviointiin voi vaikuttaa myös se, että vain yhdenlainen ratkaisu on tilanteessa mahdollinen.

Alkuperäinen teksti: OTK Liisa Murto, Taiteilija-lehti 2/06, lyhentänyt ja päivittänyt OTM Anna Koivusalo 25.11.2016.