Taidemaalariliiton 80-vuotisen toiminnan juhlinnan aloittaa Anita Snellmanin ja kahden hänen oppilaansa, Marjukka Paunilan ja Raili Tangin yhteisnäyttely tm-galleriassa tammikuussa 2009. Taidemaalari Anita Snellman (1924-2006) aloitti opintonsa kaksikymppisenä Suomen Taideakatemian koulussa ja valmistuttuaan jatkoi opintojaan Tukholmassa ja Pariisissa, jonne jäi viideksi vuodeksi asumaan ja työskentelemään. Vuonna 1955 hän muutti Välimerelle Ibizan saarelle, josta tuli hänen luovan … Jatka lukemista Kutsunäyttely: Anita Snellman, Marjukka Paunila ja Raili Tang »
Maalauksissani pohdin nykypäivän naiskäsitystä ja kauneusihannetta. Kuvaan naiseuden eri muotoja ja olen kiinnostunut kartoittamaan niitä rooleja, vaatimuksia ja odotuksia, joita nykynainen itselleen omaksuu, tai joita yhteiskunta hänelle asettaa. Pyrin määrittelemään vallitsevaa kauneusihannetta kuvaamalla sitä ja kohtaamalla myös sen vastakohtaa. Tuon esille kehyksiä, joiden läpi tyttöyden käsitettä määritellään tai on joskus määritelty. Maalauksissani tutkin eräänlaista jatkuvaa … Jatka lukemista Maria Wolfram »
Arkkitehti professori Juhani Pallasmaa kirjoittaa näyttelyn yhteydessä julkaistavassa luettelossa MAISEMAN KUUNTELUA: Viljasen maalaukset herättävät useimmiten vaikutelman luonnonaiheesta tai maisemasta. Ne eivät kuitenkaan ole kuvia mistään tietyistä tai todellisista maisemanäkymistä, tai edes selkeähahmoisista maiseman aineksista. Taiteilija näyttää pikemminkin tavoittelevan maisemallisessa tilassa olemisen perustunnelmia, muistikuvia, liikeaistimuksia, ja valaistuksen vaihteluita. Näissä maalatuissa mielenmaisemissa taivasta muistuttava katkelma saattaa sijaita … Jatka lukemista Reijo Viljanen »
Lehdistötiedote PDF Julkaisu näyttelystä PDF (korkea resoluutio)
Evijärveläissyntyisen Elina Förstin latomaalauksia on joskus luonnehdittu viileän älyllisiksi. Ilmaisulla on haettu eroa Nelimarkkalaisiin panoraamamaisemiin, joista on totuttu löytämään pohjalaisuuden ja agraariyhteiskunnan ihailua. Moderni aivotutkimus ei tue mustavalkoista jakoa järkeen ja tunteisiin, mutta on selvää että Förstin rinnastaminen kanonisoituihin latomaalareihin on perusteltua. Elina Försti tuntee klassikot, mutta ei tyydy niiden toisintamiseen, vaan etenee omaan suuntaansa … Jatka lukemista Elina Försti »
Kiitos: Susanna Jaskanen, Jorma Saarikko, Reijo Viljanen ja Valtion kuvataidetoimikunta.
Maalausmateriaalin tärkeys Töissäni maalaan tempera- ja öljyalueet erillisiksi niin, että kummankin tekniikan ominaisuudet tulevat esiin. Temperamaalauksen pinta on matta, himmeä ja kiilloton. Kuultavat temperakerrokset tuovat syvyyden tunnun. Ohuet, värilliset maalausvedot voivat muistuttaa puuvärikynän piirtämisjälkeä. Öljyalueiden värin luonne on raskaampi, rasvaisempi ja pinta kiiltää. Kevyet temperakerrokset rajaavat ja ympäröivät öljyalueet. Peittävä värikerros työntyy ulos ja on … Jatka lukemista Eeva Pesonen »
Do not consider the fact that pictures and imagined stories bring us satisfaction and stimulate us into thinking to be self-evident, but something to which you should devote careful interest. L.Wittgenstein Kahvilakeskustelu vuosien takaa: Selitin ystävälleni Spidermanin ammatinvalintaongelmia ja kuinka ne olivat koskettaneet minua. Ystävä keskeytti: Spidermania ei ole olemassa; Spiderman ei ole totta. … Jatka lukemista Tuula Anttonen »
Tämän näyttelyn sisältö sai alkunsa, kun vuonna 2006 pääsin tutustumaan belgialaisen keräilijän Gi Mateusenin afrikkalaisen taiteen ja esineiden kokoelmaan. Erityisesti painot ja vaaát tekivät vaikutuksen, ne alkoivat elää uutta elämää minussa. Ennen eurooppalaisten tuloa Keski-Afrikassa ei ollut käytössä seteleitä eikä kolikoita. Kultapöly oli raha. Pieniä veistoksellisia painoja, hienoja taideteoksia käytettiin kultapölyn punnitsemiseen. Mietiskelin painojen kauneutta, … Jatka lukemista Leena Halonen »
Todellisuuden paino Mietin onnellisuutta. Omaa onneani. Minä olen aika onnellinen. Mietin miksi tunnen siitä syyllisyyttä. Tai oikeastaan tiedän miksi. Onnen ja onnellisuuden pohdiskelu sai alkunsa tarpeestani määrittää ja puolustaa henkilökohtaista tilaa, omaa reviiriäni. Yksi tärkeä lähtökohta minulle on ollut oman identiteetin ja tilan suhde todellisuuteen. Maalaaminen on vapaa sosiaalisista pakotteista, ainakin kun ajattelee työprosessia ja … Jatka lukemista Emmi Tavela »
