Taidemaalariliitto

Haukanmetsästäjän tapaan

Eeva Peuran uusin näyttely Hunt on saanut nimensä englantilaiskirjailija Helen Macdonaldin (1970) teoksen H niin kuin haukka (2014) mukaan. Kirjan aiheena on kertojan kertomus vuodesta, jolloin hän koulutti kanahaukkaa. Macdonaldin tarinassa haukan kasvatus ja juuri menehtyneen isän muiston kanssa tehty surutyö solmiutuvat toisiinsa. Erilaisten maailmojen liudentuminen toisiinsa on myös vahvasti läsnä suomalaistaiteilijan taiteessa.

Peuran työskentelyssä on jo pitkään vallinnut seuraava menetelmä: ideat saavat alkunsa kollaasityöskentelyn myötä, minkä pohjilta syntyvistä aihioista taiteilija valmistaa erilaiset maalauksensa. Teokset voivat syntyä joko paperille tai kankaalle, ja niiden työstäminen voi viedä jopa vuoden tai pari. Peura työskentelee yhtä aikaa monen teoksen kanssa, mikä vaatii melkoista kärsivällisyyttä, koska vasta hidas seurustelu maalauksen kanssa auttaa päättäämään milloin se on valmis. Maalauksen kanssa ei sovi hätäillä, sillä sen elinkaari on ihmiseloa pidempi, joten taideteoksen oma aika on verkkaisempi.

Hunt-näyttelyssä esillä olevat Peuran uusimmat maalaukset ovat figuratiivisia teoksia, joita voi katsoa kuin abstrakteja maalauksia. Lukuisat yksityiskohdat herättävät samanlaisen kokemuksen kuin islamilainen arkkitehtuuri lukemattomine arabeskeineen ja ornamentteineen, mitkä hämäävät katsojaa aikansa, kunnes hän havahtuu kurinalaiseen ja matemaattiseen suhdejärjestelmään, joka on kirjavan pinnan alla. Peuran maalaukset ovat oma maailmansa, joihin hän on luonut omalakisen ja autonomisen todellisuutensa.

Teosten yksityiskohdat ovat saman todellisuuden eri puolia ja aspekteja. Näkyvillä on mustekaloja, haukkoja, simpukoita, tai erilaisia kohtauksia, joiden todistajiksi katsoja päätyy. Näiden kuvaelmien äärellä on luontevaa kokea kompleksisia tuntemuksia, joissa haikeus muuttuu iloksi ja päinvastoin. Koko maailman visuaalinen todistusvoima ja läsnäolo muuttuu konkreettiseksi, mutta Peuran maalauksissa on aina jotakin pakenevaa ja salaperäistä. Hänen taiteensa on sekä materiaalisesti että teemallisesti vivahteikasta ja vaihtelevaista. Katsoja kuljeskelee teosten äärellä ja havainnoi pienien menuettimaisesti liikahtelevien aistimusten virtaa, joka herättää meidät eloon ja herkistää näkyvän maailman monitahoisuudelle.

Huntin maalauksia ja piirustuksia tuntuu yhdistävän anekdoottimaisuus. Anekdootti, joka on määritelmällisesti pikku tarina, juttu, kasku, sisältää aina jotakin koskettavaa. Ne jäävät mieleen, niihin liittyy tietty tunnelma ja lataus. Peuran taiteessa anekdootti on aina lupaus suuremmasta tai pidemmästä tarinasta, jonka taiteilija kertoo ehkä jo ensi kerralla. Taiteilija ei kuvita tarinoita, vaan hänen maalauksensa ovat erilaisten kertomuksien ja kuvien kohtaamisia. Asiaan kuuluu, ettei tarinan merkitys tai mieli paljastu koskaan täysin, vaan katsojan mieleen jää aina kysymyksiä ja avoimia mahdollisuuksia. Näistä juonteista syntyy uusia tarinoita ja tunnelmia, ja niin edelleen.

Kun katsoo Eeva Peuran teoksia on helppo ymmärtää, miten maalauksilla (ja muilla taideteoksilla) on oma aikansa. Taideteokset voivat siirtää meidät ajassa, paikassa ja todellisuudessa jonnekin muualle, minne emme muuten koskaan päätyisi. Peuran teosten pinta ja tekstuuri kertovat omia tarinoitaan ja niihin kuvatut asiat taas toisia. Taiteilija opastaa meidät toisiinsa liukeneviin todellisuuksiin ja näyttää kädestä pitäen, miten maalaustaide on hidasta aistittavaa ja siksi niin kovin nautinnollista.

FT Juha-Heikki Tihinen

­­– Eeva Peura (s. 1982) on valmistunut Kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2011. Hänen teoksiaan on Valtion, Helsingin taidemuseon, Pro Artibus -säätiön, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Kankaanpään kaupungin kokoelmissa sekä yksityiskokoelmissa. Hunt on hänen yhdestoista yksityisnäyttelynsä. Peuran vuoden 2019 näyttelyohjelmaan kuuluu muun muassa yhteisnäyttely Anni Leppälän kanssa Suomen instituutissa Tukholmassa 28.4-31.5.2019, hänen seuraava yksityisnäyttelynsä on Porvoon taidehallissa 9.8.–1.9.2019.

Työskentelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Greta ja William Lehtisen Säätiö sekä Paulon Säätiö.