Tähän on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä Taidemaalariliiton jäsenhausta. Jos et löydä ohjeista tai tältä sivulta vastausta kysymykseesi, ole yhteydessä liiton toiminnanjohtajaan tai jäsensihteeriin. Jos hakuohjeissa ja tämän sivun vastauksissa on ristiriitaisuutta, ensisijaisesti noudatetaan ohjeita.
Miten jäsenyyttä haetaan?
K: En ole vielä Taidemaalariliiton jäsen. Mitä jäsenyyttä minun pitää hakea?
V: Jos sinulla on kokelasjäsenyyteen vaadittava kuvataiteilijan ammattitutkinto, voit hakea pelkkää kokelasjäsenyyttä liittämällä hakemukseen pelkän tutkintotodistuksen ja maksamalla käsittelymaksun (liitteet 1 A ja 4). Kokelasjäsenyys myönnetään tällöin automaattisesti, koska sinulla on kuvataiteilijan ammattipätevyys. Voit kuitenkin halutessasi samalla hakea suoraan varsinaista jäsenyyttä ja liittää hakemukseen kaikki liitteet (1 A–4), jolloin jäsenhakulautakunta käsittelee hakemuksesi ja arvioi, vastaako se kuvataiteilijan ammatillisen ansioitumisen vaatimuksia.
Jos sinulla ei ole vaadittua ammattitutkintoa, haet Taidemaalariliiton jäsenyyttä määrittelemättä jäsentyyppiä ja liität hakemukseen kaikki liitteet (1 B/C–4). Jäsenhakulautakunta käsittelee hakemuksesi ja arvioi, vastaako se kuvataiteilijan ammattipätevyyden vaatimuksia tai ammatillisen ansioitumisen vaatimuksia.
K: Mitä tarkoitetaan kuvataiteilijan ammattitutkinnolla, joka oikeuttaa kokelasjäsenyyteen pelkän todistuksen avulla?
V: Tällaisia tutkintoja ovat seuraavat suomalaisessa taidekoulussa suoritetut tutkinnot: kuvataiteen kandidaatti, kuvataiteen maisteri, taiteen kandidaatti (pääaine kuvataiteet), taiteen maisteri (pääaine kuvataiteet), kuvataiteilija AMK tai Vapaan Taidekoulun nelivuotinen tutkinto. Lisäksi kelpaavat: EU-alueen korkeakoulussa suoritettu kuvataiteen kandidaatin tutkinto (Bachelor of Fine Arts) tai kuvataiteen maisterin tutkinto (Master of Fine Arts) ja muualla kuin EU-alueen korkeakoulussa suoritettu maisterin tutkinto (Master of Fine Arts).
Esim. Aalto yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opinnot eivät vastaa kuvataiteilijan ammatillisia opintoja. Kuvataidekasvatusta opiskelleet voivat kuitenkin hakea jäsenyyttä määrittelemättä jäsenyystyyppiä liittämällä hakemukseen kaikki liitteet (1 B/C–4).
K: Olen käynyt taidekoulun ulkomailla. Voinko hakea kokelasjäseneksi pelkällä tutkintotodistuksella?
V: Voit tietyillä rajoitteilla. Katso edellisen kysymyksen vastaus.
K: Haluan hakea vain kokelasjäsenyyttä / haluan hakea vain varsinaista jäsenyyttä.
V: Jos et ole vielä Taidemaalariliiton jäsen, et voi määritellä, kumpaa jäsentyyppiä haet. Jäsenhakulautakunta harkitsee, kumpaa jäsenyystyyppiä se sinulle tarjoaa. Poikkeuksena ovat ne henkilöt, joilla on kokelasjäsenyyteen vaadittava kuvataiteilijan ammattitutkinto: he voivat halutessaan hakea pelkkää kokelasjäsenyyttä. Lisäksi ne henkilöt, jotka ovat (olleet) jo liiton kokelasjäseniä, voivat hakea vain varsinaista jäsenyyttä.
K: Olen vastavalmistunut. Voinko hakea Taidemaalariliiton jäseneksi jo nyt?
V: Taidemaalariliitto ottaa mielellään jäseneksi vastavalmistuneita, joilla on kuvataiteilijan ammattipätevyys.
K: Olen harrastanut taiteen tekemistä ansiotyön ohella vuosia. Voinko hakea Taidemaalariliiton jäseneksi?
V: Taidemaalariliiton jäsenyyttä voi hakea kuka tahansa. Muista kuitenkin, että liitto on ammattitaidemaalareiden ammattijärjestö, mikä tarkoittaa sitä, että kokelasjäsenellä on oltava kuvataiteilijan ammattipätevyyttä vastaavat tiedot ja taidot ja varsinaisen jäsenen on oltava ansioitunut kuvataiteilijana. Suomessa on myös muita hyviä taiteilijajärjestöjä, joihin harrastajatkin voivat liittyä jäseniksi.
K: Minulla ei ole taidekoulutusta. Voinko silti päästä Taidemaalariliiton jäseneksi?
V: Hyväksymme vuosittain useita hakijoita, joilla ei ole muodollista koulutusta. Tällaisten hakijoiden osalta lautakunta kiinnittää kuitenkin erityistä huomiota näytekuvien taiteelliseen tasoon ja ansioluettelon vahvuuteen.
K: En ole vielä kokelasjäsen. Voinko päästä suoraan varsinaiseksi jäseneksi?
V: Kyllä, jos hakemuksesi vastaa kuvataiteilijan ammatillisen ansioitumisen vaatimuksia.
K: Kuulun johonkin toiseen taiteilijajärjestöön tai paikalliseen taiteilijaseuraan. Voinko hakea Taidemaalariliiton jäseneksi?
V: Voit hakea. Toisten järjestöjen jäsenyys kannattaa mainita ansioluettelossa.
K: En kuulu mihinkään toiseen taiteilijajärjestöön tai paikalliseen taiteilijaseuraan, haittaako se?
V: Minkään muun järjestön / seuran jäsenyys ei ole vaatimus Taidemaalariliiton jäsenhaussa.
K: Miksi teillä on kokelasjäsenyys?
V: Jos jäseneksi pääsisivät vain ammatillisesti ansioituneet kuvataiteilijat, nuorilla taiteilijoilla voisi kestää kauan päästä ammattijärjestön palvelujen ja vertaistuen pariin. Siksi jo kuvataiteilijan ammattipätevyyden saavuttaneet pääsevät kokelasjäseniksi.
K: Uskallanko hakea?
V: Arvioi ja mahdollisen epävarmuuden iskiessä pyydä myös kollegaa arvioimaan, täytätkö hakuehdot. Jos niin on, hakemus vain rohkeasti sisään! Jollet pääse ensimmäisellä yrittämällä, ei kannata lannistua, vaan jatkaa taiteellista työskentelyä kokemuksen kartuttamiseksi. Suomessa maalaustaiteen taso on korkea ja siksi myös Taidemaalariliiton jäseneltä vaaditaan korkeatasoista ammatillista ansioitumista.
Hakemuksen arviointi
K: Mitä tarkoittaa ansioituminen kuvataiteilijana?
V: Ansioitumista kuvataiteilijana ilmentävät hakijan taidekoulutus ja näyttelytoiminta, menestyminen valtakunnallisessa tai kansainvälisessä taidekilpailussa, taiteelliseen toimintaan saadut apurahat ja stipendit, taiteilijan toteuttamat julkiset teokset ja teokset merkittävissä taidekokoelmissa. Myös muu toiminta kuvataiteilijana, esim. toiminta taiteilijaryhmissä, taiteilijajärjestöissä, asiantuntijana, taideopettajana jne. voidaan katsoa ansioitumiseksi. Jäsenhakulautakunta arvioi hakemuksen eri ansioita.
1. Ammattipätevyys (taidekoulutus)
2. Teosnäytteiden taiteellinen taso
3. Ansioluettelo (näyttelytoiminta, menestyminen taidekilpailussa, julkiset teokset, teokset taidekokoelmissa, palkinnot ja apurahat, muut taideopinnot, muu ansioituminen kuvataiteilijana)
Lautakunta kiinnittää huomiota taiteellisen toiminnan aktiivisuuden lisäksi sen ammattimaisuuteen.
Olen (ollut) jo kokelas- tai varsinainen jäsen
K: Olen Taidemaalariliiton kokelasjäsen. Miten haen varsinaista jäsenyyttä?
V: Varsinaista jäsenyyttä haetaan jäsenhaun yhteydessä. Kerro hakulomakkeessa olevasi kokelasjäsen ja liitä hakemuksen mukaan liitteet 1 A/B/C–3 eli tutkintotodistus tai selvitys muulla tavalla hankituista vastaavista taidoista, ansioluettelo sekä näytekuvia teoksistasi ja teosluettelo. Käsittelykulua ei tarvitse maksaa, jos olet tällä hetkellä kokelasjäsen.
K: Olen joskus ollut Taidemaalariliiton varsinainen jäsen. Haluan liittyä taas jäseneksi. Pitääkö minun osallistua uudelleen jäsenhakuun?
V: Ei tarvitse. Voit jatkaa jäsenyyttäsi ilmoittamalla asiasta kirjallisesti jäsenvastaavalle ja maksamalla jäsenmaksusi.
K: Olen joskus ollut Taidemaalariliiton kokelasjäsen. Voinko hakea kokelasjäsenyyttä uudelleen?
V: Et voi, jos siitä on kulunut kymmenen vuotta, kun sinut hyväksyttiin kokelaaksi. Sinun on haettava varsinaista jäsenyyttä liittämällä hakemukseen liitteet 1A/B/C–4. Jos kymmentä vuotta ei ole vielä kulunut, voit jatkaa kokelasjäsenyyttäsi ilmoittamalla kirjallisesti jäsenvastaavalle ja maksamalla jäsenmaksusi.
K: Voiko kokelasjäsenyyden uusia?
V: Ei voi. Kokelasjäsenyys on voimassa kymmenen vuotta. Kokelasjäsenen tulee olla hyväksytty varsinaiseksi jäseneksi viimeistään silloin, kun kokelasjäseneksi hyväksymisestä on kulunut kymmenen vuotta, tai jäsenyys päättyy. Voit kuitenkin senkin jälkeen hakea Taidemaalariliiton varsinaista jäsenyyttä.
K: Minut hyväksyttiin kokelasjäseneksi keväällä 2013. Miksi kokelasjäsenyyteni päättyy jo vuonna 2022?
V: Kokelasjäsenyys on voimassa kymmenen kalenterivuotta. Aiemmin Taidemaalariliiton jäsenhaku järjestettiin kahdesti vuodessa, joten kevään 2013 haussa hyväksyttyjen jäsenyys alkoi kalenterivuonna 2013. Heillä jäsenyys on siis vuoden 2022 lopussa kestänyt kymmenen kalenterivuotta. Nykyisin jäsenhaku järjestetään vain syksyisin, ja hyväksyttyjen jäsenyys alkaa seuraavan kalenterivuoden alussa.
K: Minut hyväksyttiin viime vuonna kokelasjäseneksi. Voinko hakea varsinaista jäsenyyttä jo nyt?
V: Voit hakea koska tahansa kymmenvuotisen kokelasjäsenyytesi aikana eikä hakukertojen määrää ole rajattu. Varsinaista jäsenyyttä kannattaa kuitenkin hakea vasta sitten, kun olet ammattipätevyyden lisäksi myös ansioitunut kuvataiteilijana.
K: Kuinka monta vuotta pitää olla toiminut taiteilijana, jotta voi hakea varsinaista jäsenyyttä?
V: Ei ole mitään tiettyä vuosimäärää. Kun olet taidekoulutuksen (tai vastaavien tietojen ja taitojen hankkimisen) jälkeen määrätietoisesti rakentanut uraasi ammattitaiteilijana ansioluettelon eri osa-alueilla, voit hakea. Kokelasjäsenyys on voimassa kymmenen vuotta siksi, että aikaa kokemuksen kartuttamiseen on varmasti riittävästi.
K: Olen ollut aiemmin kokelasjäsen, pitääkö minun maksaa jäsenhaun käsittelymaksu?
V: Pitää. Vain tällä hetkellä kokelasjäsenenä olevat on vapautettu käsittelymaksusta.
Hakemus ja liitteet
K: Millainen on hyvä hakemus?
V: Lue kaikki ohjeet ja usein kysytyt kysymykset läpi. Pyydä esimerkiksi kollegaa auttamaan teoskuvien valinnassa ja ansioluettelon laatimisessa. Tee hakemus huolellisesti ja varmista, että olet liittänyt kaikki pyydetyt liitteet mukaan. Kiinnitä erityistä huomiota teoskuvien laatuun ja ansioluettelon selkeyteen. Taidemaalariliiton henkilökunta auttaa mielellään, jos sinulla on kysyttävää hakemuksen tekemisestä.
K: Mitä tarkoittaa selvitys vastaavista tiedoista ja taidoista?
V: Jos sinulla ei ole taidekoulutusta, kerro lyhyesti, miten olet saanut hankittua vastaavat tiedot ja taidot (taidekursseja, itseopiskelua…). Ole napakka. Selvitykseen ei tarvitse kirjoittaa elämäntarinaa, vain faktat taiteeseen liittyvästä opiskelusta.
K: Millainen on hyvä ansioluettelo?
V: Ansioluettelossa eritellään hakijan taidekoulutus ja muut taideopinnot, näyttelytoiminta, menestyminen taidekilpailuissa, apurahat ja stipendit, julkiset teokset ja teokset merkittävissä taidekokoelmissa. Myös toiminta taiteilijaryhmissä ja -järjestöissä, asiantuntijana ja taideopettajana kannattaa mainita. Hyvä ansioluettelo on selkeälukuinen, riittävän isolla fontilla ja rivivälillä tehty. Muista, että ansioluettelon sisältö on tärkeämpi kuin sen pituus – ansioluettelo voi olla korkeintaan kaksi sivua pitkä. Yhteystietoja lukuun ottamatta sinun ei tarvitse kertoa taiteelliseen työskentelyyn liittymättömiä asioita, jolleivät ne selitä mahdollisia aukkoja ansioluettelossa. Ohjeissa on asiaan liittyvää lisätietoa.
K: Ansioluettelossani on aukko, mitä teen?
V: Kerro ansioluettelossa, miksi olet ollut jonkin aikaa tekemättä taidetta (esim. ollut äitiysvapaalla / ansiotyössä…)
K: Mitä liitteitä minun pitää liittää hakemukseen?
V: Ei vielä jäsen, kuvataiteilijan ammattitutkinnolla kokelasjäseneksi hakeva: 1A+4.
Ei vielä jäsen, kuvataiteilijan ammattitutkinnolla molempia jäsentyyppejä hakeva: 1A+2+3+4.
Ei vielä jäsen, molempia jäsentyyppejä hakeva: 1B/1C+2+3+4.
Kokelasjäsen, varsinaiseksi jäseneksi hakeva: 1A/1B/1C+2+3.
Ollut kokelasjäsen, varsinaiseksi jäseneksi hakeva: 1A/1B/1C+2+3+4.
K: Olen hukannut tutkintotodistukseni, mitä teen?
V: Oppilaitokset säilyttävät valmistuneiden opiskelijoiden tutkintotodistuksesta kopion arkistossaan. Pyydä kopio todistuksestasi kyseisen oppilaitoksen opintotoimistosta.
K: Voinko liittää hakemukseen kirjallisen selvityksen, näyttelyluetteloita, lehtileikkeitä tms. lisätietoa taiteellisesta toiminnastani?
V: Hakemukseen ei liitetä muuta kuin pyydetyt liitteet. Ne kertovat kaiken tarpeellisen.
K: Olen jo kokelasjäsen, miksi minun pitää liittää uudelleen tutkintotodistus hakemukseen hakiessani varsinaista jäsenyyttä?
V: Taidemaalariliiton jäsenhakupaperit tuhotaan vuosittain hakukierroksen päätyttyä. Jäsenhakulautakunnalla ei siis ole tietoa siitä, miten olet hankkinut ammattipätevyytesi.
Näytekuvat
K: Millaisia näytekuvia minun kannattaa liittää hakemukseeni?
V: Hakemukseen liitetään kymmenen näytekuvaa sekä teostiedot (teosten koko, tekniikka ja valmistumisvuosi). Vähintään yhden näytekuvan tulee olla näyttelykuva, jolloin teosten mittasuhteet ja niiden taiteellinen viitekehys ovat paremmin hahmotettavissa. Näytekuvia saa olla yhteensä korkeintaan kymmenestä eri teoksesta. Teokset eivät saa olla viittä vuotta vanhempia (v. 2019–2024). Näytekuvien tekniseen laatuun kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota.
K: Miksi näytekuvat eivät saa olla viittä vuotta vanhempia? Olen toiminut kuvataiteilijana kauan ja haluaisin näyttää lautakunnalle, mitä kaikkea olen ehtinyt urallani tehdä.
V: Lautakuntaa kiinnostaa se, mitä juuri nyt teet ja mihin olet menossa. Kannattaa koota tuoreesta tuotannosta yhtenäinen kokonaisuus kuvia.
K: Miksi näytekuvia saa olla vain kymmenen kappaletta? Tuotantoni on paljon laajempi.
V: Kymmenen kuvaa, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, riittävät hyvin. Jäsenhakulautakunnan työn helpottamiseksi ja hakijoiden yhdenvertaisuuden vuoksi kaikkien hakijoiden on annettava samat tiedot itsestään. Jos laitat hakemukseen enemmän kuin kymmenen kuvaa, lautakunta käsittelee vain kymmenen ensimmäistä.
K: Miksi näytekuvien pitäisi olla yhtenäinen kokonaisuus? Olisiko kuitenkin parempi näyttää kaikki eri tyylisuunnat ja tekniikat, jotka hallitsen?
V: Lautakuntaa kiinnostaa se, millainen on sinun taiteellinen ilmaisusi, ei niinkään se, mitä teknisesti osaat. Visuaalisen ilmeen hajanaisuus ei kerro ammattimaisuudesta.
K: Voivatko kaikki kuvat olla samasta näyttelystä?
V: Kyllä voivat, mutta niiden ei tarvitse olla.
K: Entä jos minulla ei ole vielä ollut näyttelyitä? Mistä saan kuvan näyttelyripustuksesta?
V: Siinä tapauksessa voit myös antaa yleiskuvan esim. työhuoneeltasi, jossa näkyy, miten ripustaisit työt, jos ne olisivat näyttelyssä.
K: Enkö voi näytekuvien sijaan antaa linkkiä nettisivuilleni tai näyttelyluetteloa?
V: Jäsenhakulautakunnan työn helpottamiseksi ja hakijoiden yhdenvertaisuuden vuoksi kaikkien hakijoiden on annettava samat tiedot itsestään.
K: Pitääkö näytekuvien olla maalattu jollakin tietyllä tekniikalla tai esittää tiettyä aihetta?
V: Ei pidä. Jäseninämme on eri maalaustekniikoilla eri aiheita maalaavia taiteilijoita.
K: Voiko jäseneksi hakea esim. tekstiili- tai videotaiteilija?
V: Taidemaalariliiton jäseneksi haluavan on osoitettava pätevyytensä taidemaalarina, mutta näytekuvien tekniikka voi olla mikä tahansa maalaustekniikka.
Jäsenhaun päätökset
K: Miten hakemukset käsitellään?
V: Jotta jäsenhakijoiden arviointi olisi mahdollisimman puolueetonta ja yhdenvertaista, ansioitumisperusteet päätetään vuosittain Taidemaalariliiton syyskokouksessa ja erillinen vertaisarviointielin, jäsenhakulautakunta, käsittelee hakemukset kokouksissaan. Jäsenhakulautakunnan jäsenet nimitetään vuosittain liiton syyskokouksessa ja ovat liiton varsinaisia jäseniä. Kokelasjäsenten oikeusturvan vuoksi lautakunnassa on myös kokelasjäsenten edustaja, jolla on puheoikeus. Lautakunnan viiden jäsenen on oltava paikalla tehtäessä päätöksiä; esteellisyystilanteessa noudatetaan soveltuvin osin hallintolain esteellisyyssäännöksiä. Jos lautakunnan jäsen on esteellinen käsittelemään hakemusta, hänen on poistuttava sen käsittelyn ajaksi. Tasatilanteessa (esim. äänestettäessä) ratkaistaan asia hakijan eduksi. Jäsenhaun päätöksistä ei voi valittaa.
K: Kuka päättää, millä perusteella jäseneksi pääsee?
V: Jäsenhakuamme ohjaavat yhdistyslaki, Taidemaalariliiton säännöt, jäsenhakulautakunnan säännöt sekä liiton jäsenkokousten päätökset. Jäsenhakulautakunta käsittelee hakemukset näiden antamissa puitteissa. Liiton hallitus päättää jäsenyydestä jäsenhakulautakunnan esityksestä.
K: Milloin saan tietää, olenko päässyt jäseneksi?
V: Jäsenhakulautakunta kokoontuu marraskuun loppupuolella arvioimaan hakemukset. Lautakunnan sihteeri ilmoittaa päätöksistä viimeisen lautakunnan kokouksen jälkeen sähköpostilla kaikille hakijoille. Emme valitettavasti pysty vastaamaan asiaa koskeviin puhelintiedusteluihin.
K: Mikä on jäsenhaun vuosittainen kiintiö?
V: Taidemaalariliiton jäsenhaussa ei ole kiintiötä. Kaikki pätevyysvaatimukset täyttävät hakijat hyväksytään jäseniksi. Vuosittain keskimäärin noin 50–60 % kokelasjäsenhakijoista hyväksytään varsinaisiksi jäseniksi ja muista hakijoista keskimäärin noin 30–40 % kokelas- tai varsinaisiksi jäseniksi.
K: Mikä on hyväksymisen pisteraja?
V: Meillä ei ole varsinaista pisterajaa. Kokelasjäseneksi hyväksytään automaattisesti ne hakijat, joilla on hakukriteereissä mainittu vaadittava kuvataiteilijan ammattitutkinto. Muuten jäsenhakulautakunta käsittelee hakemuksen ja arvioi, vastaako se kuvataiteilijan ammattipätevyyden vaatimuksia tai kuvataiteilijan ammatillisen ansioitumisen vaatimuksia. Kokelasjäseneksi hyväksytään kaikki hakijat, joilla on vähintään taidekoulutusta vastaavat tiedot ja taidot.
K: Miksi jäsenhausta ei saa palautetta?
V: Resurssimme eivät valitettavasti riitä palautteen antamiseen.
Sivu päivitetty 2.2.2024.