Korjausrakentamishankkeet, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja
sosiaalipalveluiden ky/ Psykiatrian klinikka / Keskussairaala ja
Paiholan sairaala

Perustiedot

Taiteilija: Tarja Tella
Hankkeen nimi: Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korjausrakentamishankkeet (psykiatrian klinikka, vanhuspsykiatrian osasto, lastenpsykiatrian poliklinikka)
Sijainti: Pohjois-Karjala, Kontiolahti (Paiholan sairaalan vastaanotto-osasto ja vanhuspsykiatrinen osasto)
ja Joensuu (Keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikka)
Tilaaja: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä
Hankkeiden suunnittelu alkoi: 1998–2002
Hankeet toteutuivat: 1998–2002

Paiholan sairaalan vastaanotto-osaston esteettisyyden lisääminen ja värisuunnittelu

Paiholan sairaalan Vastaanotto-osaston osastonhoitaja otti yhteyttä Tarja Tellaan. Sairaala oli Tellalle tuttu ympäristö, koska hän on työskennellyt psykiatrisessa sairaalassa taidetta hoitotyöhön soveltaen. Tehtävänantona oli lisätä esteettisyyttä ja viihtyvyyttä juuri korjausrakennetulla osastolla. Korjausrakentamisen budjetti oli ollut pieni ja seinät oli jätetty valkoisiksi. Henkilökunta oli korjausrakentamisen lopputulokseen tyytymätön ja he halusivat lisätä tiloihin väriä, edes pieninä annoksina. Asialla oli kiire, koska hoitotyö osastolla oli jo aloitettu.

Osastonhoitajan puhelinsoiton jälkeen Tella teki luonnoksia pienistä ja pienehköistä suoraan seinään toteutettavista maalauksista, väriehdotukset paksuseinäisen talon ikkunasyvennyksiin ja ehdotuksen potilashuoneiden ovien ulkokarmien värilliseksi maalaamisesta.

Haasteena oli erittäin kiireinen aikataulu, yllättäen tapahtunut tarjouspyyntö, haasteelliset seinämaalauksille ajatellut kohteet sekä osaston kokonaisuudessaan laitosmaisen valkea tilavaikutelma ja pitkät käytävät. Psykiatrinen hoitoympäristö loi myös omat haasteensa sopivien värisävyjen, väripintojen ja kuvioiden koon ja aihemaailman suunnittelulle. Lisäksi seinämaalaukset piti suunnitella niin, että rakennusmaalari pystyi ne selkeiden apukuvien avulla maalaamaan. Kaikki maalaustyöt piti kyetä suorittamaan potilaiden ja henkilökunnan ollessa paikan päällä. Muutama päivä luonnosten teon jälkeen Tella ja osaston henkilökunta kokoontuivat tutkimaan luonnoksia ja keskustemaan Tellan muista ehdotuksista. Tella kiersi osastonhoitajan kanssa kuuntelemassa potilaiden mielipiteitä. Seinämaalausehdotuksista toteutettiin osaston pääoven viereen sijoittuva yksinkertainen perusväreillä sabluunoita apuna käyttäen toteutettu kasviaiheinen maalaus. Maalaus sijoittuu pohjapiirrokseltaan pitkänomaisen osaston puoleenväliin niin, että se näkyy pitkin käytävää, merkitsee kaikille tärkeän pääoven, näkyy henkilökunnan kansliatilaan sekä lähellä olevaan oleskelutilaan. Seinäpinta-, ikkunasyvennys- ja ovien ulkokarmimaalaukset suoritettiin suunnitellusti. Lisäksi Tella sisällytti kokonaisbudjettiin yhden valmiin teoksensa, joka sijoitettiin henkilökunnan taukotilaan. Työkorvaus sisälsi suunnittelun, luonnokset, seinämaalauksen maalit, valmiin taideteoksen kehystettynä sekä yhteistyön eri ammattikunnan edustajien ja käyttäjien kanssa.

Paiholan sairaalan vanhuspsykiatrisen osaston korjausrakentamisen sisävärisuunnitelma

Tarja Tella otti itse yhteyttä Paiholan sairaalan vanhuspsykiatriseen hoito-osastoon, koska tiesi siellä olevan korjausrakentamissuunnitelmia. Hänellä oli ajatuksena päästä toteuttamaan parempi sisävärimaailma kuin sairaalan vastaanotto-osaston kohdalla. Tella oletti että henkilökunta ja rakentamisesta vastaavat henkilöt sairaalaorganisaatiossa olisivat yhteistyöhaluisia hänen aiemman suunnitteluhankkeensa johdosta. Asia lähti nopeasti liikkeelle Tellan tekemän yhteydenoton jälkeen ja hänestä tuli korjausrakennushankkeen sisävärisuunnittelija.

Hankkeeseen mukaan pääsy riittävän varhaisessa vaiheessa mahdollisti pienien yksityiskohtien suunnittelun sekä tilojen käyttö- ja käyttäjätarpeiden huomioimisen kokonaisnäkemyksessä. Osaston laadukas taidekokoelma, seinävaatteet ja jotkin vanhat huonekalut ja esineet suunniteltiin osaksi kokonaisuutta. Henkilökunnan kanssa käytiin useita keskusteluita. Heidän kauttaan oli mahdollista kuulla myös potilaiden ja omaisten mielipiteitä. Työmaakokouksissa Tella koki tulleensa hyvin kuulluksi ja oppi myös itse erittäin paljon taiteilijan ammatin laajentamismahdollisuuksista.

Suunnittelu toteutettiin huonekortteihin, maalien, lattia- ja seinälaatta yms. väri-ja materiaalikarttojen avulla. Sisävärisuunnitelmassa esiteltiin suunnittelun idea myös sanallisesti. Kokonaisbudjetti oli kertamaksuinen ja sisälsi työvaiheet ideoinnista loppukatselmukseen. Yksittäisiä kuluja ei eritelty. Tella teki osastonhoitajan kautta tarjousehdotuksen, jossa eritteli päälinjoittain asiasisällöt suhteutettuna suunnittelusta valmistuneeseen remonttiin. Kyseinen hoitoyksikkö piti Tellaan yhteyttä myöhemminkin erilaisia sisustuksellisia pulmia ratkoessaan.

Joensuun keskussairaalan lastenpsykiatrian osaston korjausrakentamisen sisävärisuunnitelma

Keskussairaalan lastenpsykiatrisen poliklinikan korjausrakentaminen lähti liikkeelle kuntayhtymän tilatyöryhmän jäsenen yhteydenotosta Tellaan. Hän halusi Tellan mukaan poliklinikan ”remonttiryhmään” sisävärisuunnittelijaksi. Muut ryhmän jäsenet olivat rakennuttajan, suunnittelevan arkkitehdin, urakkafirmojen ja käyttäjien edustajia. Sisävärisuunnittelun budjetin raamit kerrottiin jo yhteydenottokeskustelussa. Aikataulu oli kireä ja kesälomakausi alkanut. Tellan saama korvaus sisälsi vaiheet työn suunnittelusta sen valmistumiseen, ja se maksettiin yhdessä erässä.

Haasteena oli tilojen sijainti kahdessa kerroksessa, pienet lapset vanhempineen tilojen käyttäjinä, moniammatillinen ja runsaslukuinen henkilökunta ja erityisesti lasten ja perheiden haasteelliset elämäntilanteet hoitotilanteissa. Henkilökunnan kautta Tella pyysi lapsia vanhempineen esittämään toiveita ja ajatuksia hoitoympäristön väreistä. Hanke eteni juhannuspyhinä tapahtuneen erittäin tiiviin suunnittelun, vilkkaasti keskustelevien tapaamisten ja rakentajien kanssa sujuvasti toteutuneen yhteistyön merkeissä. Suunnittelu tapahtui huonekortteihin maali- ja materiaalikarttojen avulla. Lisäksi sisävärisuunnitelma sisälsi tekstimuotoisena ajatuksia väriopillisista näkökohdista psykiatrisessa hoitoympäristössä.

Mitä taiteilija oppi hankkeissa ja mitä siitä seurasi

Tellan kokemus yhteistyöstä rakennushankkeissa sisävärisuunnittelijan roolissa (seinäpinnat, lattiat, katot, kuiva- ja märkätilat, erilaiset toimintatilat, laajat kokonaisuudet, pienet yksityiskohdat… ) oli näiden kolmen hankkeen jälkeen se, että hän huomasi suunnittelevansa yhtä hanketta kuin suurikokoista maalausta. Samat lainalaisuudet näyttivät toimivan. Mielenkiintoisen lisän toi yhteistyö eri alojen ammattilaisten kanssa. Vaikutti siltä, että taiteilijan näkemykset saivat hoitotyöntekijät ja potilaat innostumaan työ- ja hoitoympäristönsä visuaalisuuden merkityksestä.

Tellan mielestä psykiatrian historiassa parasta onkin ollut ns. miljööterapeuttinen näkemys, jossa ajatellaan sisä- ja ulkotilojen ja erilaisten luovien toimintojen (kuvataide, käsityöt, puutarhanhoito, musiikki, runojen lausunta, tanssi, kirjastot) olevan mielenterveyden tärkeä parantaja ja edellytys. Hänen mielestään nykyaikainen psykiatria onkin tässä asiassa velvollinen ottamaan opiksi menneistä vuosikymmenistä. Sama koskee kaikkea muutakin hoitoympäristöjen rakentamista. Taiteilijan näkemykset esimerkiksi sairaalaa suunniteltaessa voivat nostaa esteettisyyden ja viihtyvyyden sekä ihmisen kokemuksineen ja tunteineen keskiöön hierarkkisessa ja suurikokoisessa organisaatiossa.

Rakennushankkeista innostuneena Tella on tehnyt vuosien ajan prosenttitaiteen edistämistyötä. Kotikunnassaan Kontiolahdella prosenttitaide on pitkän tauon jälkeen saatu osaksi korjaus- ja uudisrakentamisesta. Joensuussa Penttilänrannan prosenttitaidetyöryhmä PENTAssa hän on Joensuun Taiteilijaseuran edustajana. Joensuun Penttilänrannan monivuotinen rakennushanke on tällä erää Suomen suurikokoisimpia prosenttitaidehankkeita, jonka Taiteilijapankki on erittäin kattava.

Joensuun keskussairaalan yhteyteen rakentuvan uuden Psykiatriatalon Taidetyöryhmän jäsenenä Tella koordinoi taidehankintoja ja on mukana keskusteltaessa talon sisä- ja ulkotila- sekä pihasuunnittelusta. Tella onkin käyttänyt omasta roolistaan nimikettä ”sairaalataiteilija”, koska on saanut hyödyntää kuvataiteilijan, taidemaalarin ja yhteisötaiteilijan näkemyksiä osana psykiatrisen hoidon toteuttamista. Tässä työssä sairaaloiden henkilökunnalta ja potilailta saatu kannustus on ollut korvaamatonta.