Velkuan Teersalon rannan tori-ja puistoalueen rakentaminen

Perustiedot

Työryhmä: Minna Maija Lappalainen >> Minna Maja Lappalainen ja Tiina Vainio
>> Tiina Vainio
Hankkeen nimi: Velkuan Teersalon rannan tori- ja puistoalueen rakentaminen
Sijainti: Velkuan Teersalon ranta
Tilaaja: Velkuan kunta
Rakennuttaja: Velkuan kunta
Arkkitehti: kuvataiteilijat Minna Maija Lappalainen ja Tiina Vainio
Hankkeen suunnittelu alkoi: 2006
Hanke toteutui: 2007 keväällä

Projektin käytännön etenemisestä ja asukkaiden kuulemisesta

Minna Maija Lappalainen ja Tiina Vainio tekivät Turun saaristossa sijaitsevan Velkuan kunnan (Velkuan kunta muuttui osaksi Naantalia vuonna 2009) Teersalon rantaan puisto- ja torialuesuunnitelman, joka toteutettiin vuonna 2007.
Edellisenä vuonna oli järjestetty ympäristötaideprojekti ArsÖ, jonka
koordinaattorina toimi Minna Maija Lappalainen. Tällöin Velkuan kunnanjohtaja ja
Lappalainen alkoivat ideoida Velkuan ongelmalliselle keskustassa sijaitsevalle
alueelle uutta ilmettä ja käyttötarkoitusta. Projekti sai alkunsa yksittäisten
ihmisten innostuksesta ja keskusteluista. Minna Maija Lappalainen toimi projektin alullepanijana ja kokosi työryhmän, joka ryhtyi suunnittelemaan ja toteuttamaan projektia.

Lappalainen ja Vainio olivat olleet samassa taidekoulussa samalla luokalla, joten he tunsivat hyvin toisensa ja olivat aiemminkin tehneet yhteistyötä. Tässä hankkeessa työnjako oli selvä. Lappalainen oli toiminut projektin alullepanijana, suunnitelmat he tekivät yhdessä ja Vainio sekä valvoi toteutuksen että oli osittain mukana itse käytännön toteutuksessa.
He ovat molemmat tehneet lavastuksia, ympäristö- ja yhteisötaidetta, mutta eivät
aiemmin puisto- tai ulkoalueiden suunnitelmia.

Entinen joutomaa-alue kunnostettiin kuntalaisten ja kesäasukkaiden yhteiseksi virkistys- ja torialueeksi sekä kunnan käyntikortiksi. Kunnan keskustassa sijainneelle alueelle oli tehty jo useita uudiskäyttösuunnitelmia, mutta ne kaikki olivat kaatuneet asukkaiden vastustukseen. Lappalainen ja Vainio järjestivät heti hankkeen alussa tilaisuuden, johon kutsuttiin kaikki asiasta kiinnostuneet kertomaan toiveistaan puisto- ja torialueen suhteen. Paikalle tulivat aktiivisimmat kuntalaiset, ja tunnelma oli erittäin sähköinen. Koko asiaan kohdistui selvä negatiivinen lataus, koska pelättiin taiteilijoiden esittävän liian erikoisia suunnitelmia. Kokouksessa perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat mm. äänekkäimmät kuntalaiset ja rahoittajien edustajista Velkuan kunta ja EU:n edustaja. Kiihkeän tilaisuuden jälkeen Lappalainen ja Vainio pohtivat kuntalaisten ajatuksia ja päättivät pitää lisää kaikille avoimia tilaisuuksia. Työn edetessä he kertoivat ajoissa, millaisia suunnitelmia heillä oli ja mitä asukkaiden ehdotuksista oli tarkoitus toteuttaa ja mikä oli aikataulu. Lappalainen ja Vainio tapasivat ohjausryhmän viisi–kymmenen kertaa virallisesti. Lisäksi he törmäsivät ohjausryhmäläisiin epävirallisissa merkeissä useita kertoja varsinkin toteutuksen yhteydessä.

Asukkaiden ideoinnin pohjalta he mm. siirsivät tielinjausta, hoitivat tielle valaistuksen, torimyyjille vedettiin kiinteä sähkö ja lasten hiekkalaatikkoon asennettiin kissaverkko. Kaikki olivat tyytyväisiä. He korostivat, että kuntalaisten aloitteet ja mielipiteet myös vaikuttivat lopputulokseen, toisin sanoen he eivät pelkästään antaneet heidän puhua, vaan ottivat myös heidän ajatuksiaan konkreettisin seurauksin huomioon. Toisaalta kuntalaisilta tuli myös useita ehdotuksia, joita ei toteutettu, koska Lappalainen ja Vainio eivät olleet pelkästään paikallisten asukkaiden ideoiden toteuttajia, vaan he vastasivat hankkeen visuaalisesta ja taiteellisesta kokonaisilmeestä. He perustelivat kuntalaisille, miksi jokin idea ei toteutunut. Kaiken kaikkiaan he kokivat, että yhteydet asukkaisiin ja projektin lopullisen muodon hiominen heidän kanssaan olivat antoisia.

Suunnitelmassa noudatettiin kolmea periaatetta: ekologisuutta, asukkaiden mielipiteiden huomioon ottoa ja paikallisuutta. Joutomaa muuttui kuntalaisten olohuoneeksi, toriksi, puistoksi ja lasten leikkipaikaksi. Koivujen varjostaman torin päällystyksessä käytettiin Lappalaisen ja Vainion suunnittelemia Teersalon rantaa varten valmistettuja merensinistä sävyä olevia laattoja, kaikkiaan neljää eri sävyä. Lasten leikkipaikan kalusteet teetettiin Lappalaisen ja Vainion suunnitelmien mukaisesti Rymättylässä valmistettavasta Durat-kierrätysmuovista. Rannan kivi- ja sorapuutarha on luonnonmukaista vihersuunnittelua.

Projektissa olennaisen tärkeää oli myös toimiva työryhmä. Työryhmään kuului mm. pitkän työkokemuksen omaava insinööri, joka lisäsi paikallisten luottamusta projektin onnistumiseen sekä auttoi Lappalaista ja Vainiota rakennusteknisissä ongelmatilanteissa. Taiteeseen myönteisesti suhtautuva puutarha-alan yrittäjä puistorakentamisen toteuttajana oli myös erittäin tärkeä jo pelkästään myönteisen asenteen vuoksi.
Lappalainen ja Vainio osallistuivat myös jonkin verran konkreettisen työn tekemiseen paikan päällä. Tämä ja oikea asenne paikallisia kohtaan oli olennainen projektin onnistumisen kannalta. Työhön palkattiin paikallisia mahdollisimman paljon: kaivinkoneyrittäjä oli tuttu asukkaille, kierrätysmuovinen hiekkalaatikko tuli lähikunnan yrittäjältä jne. Koko projektin toteutuksessa apuna oli kesätyöntekijöitä kunnasta. Projektin kuluessa pidettiin talkoopäivä, joka oli lähinnä metsäalueen siivoamista. Koko projektin valmistuttua pidettiin juhlat kaikille kuntalaisille. Tarjoilu tilattiin torialueen vieressä olevalta pizza-yrittäjältä.

Lappalainen ja Vainio oppivat, että kannattaa antaa käyttäjille mahdollisuus esittää kantansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Se rauhoittaa heitä. Käyttäjien mielipiteitä kannattaa kuunnella ja hioa mahdollisesti suunnitelmia sen mukaan. On syytä muistaa, että on itse kuitenkin taiteilija, ei käyttäjien suunnitelmien eteenpäin viejä – varsinkin pienellä paikkakunnalla paikallisilta saa epävirallista tietoa, joka edesauttaa projektin joustavaa etenemistä.

Hankkeessa ei ollut suuria ongelmakohtia. Vainio oli paljon läsnä työmaalla ja
osallistui myös jonkin verran itse käytännön toteutukseen. Sujuva yhteistyö
paikallisten rakennusmiesten, puutarhayrittäjien, tavarantoimittajien, asukkaiden ja
vierailijoiden kanssa edellytti hyviä sosiaalisia taitoja.

Hankkeen budjetointi ja reunaehdot

Suunnittelijat, Lappalainen ja Vainio, hoitivat myös budjettiasiat. Kaiken
kaikkiaan organisaatio haluttiin pitää pienenä ja joustavana. Koska kyseessä oli
pieni kunta, säästyttiin suurten kuntien raskaalta byrokratialta. Hankkeessa oli
mukana myös EU-rahaa. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut suurta byrokratiaa suunnittelijoille.

Projektin kokonaissumma oli hankkeen alussa tiedossa. Yksi rahoittajista edellytti, että taiteella
piti olla olennainen osuus toteutuksessa. Toisaalta Lappalainen ja Vainio toimivat niin ekonomisesti, että vähän rahaa jäi yli projektin valmistuttua. Tällä rahalla he ostivat katuvalaisimia
seuraavana vuonna kunnostetun kävelypolun varteen.
Alun alkaen oli selvää, mitä alueella pitäisi olla: leikkipaikka lapsille, eväiden
syöntipaikka ja istuskelupakka, tori tai kokoontumisalue, paikka myyntikojuille,
istutuksia jne. Nämä ehdot eivät vaikeuttaneet vaan auttoivat hahmottamaan
tilannetta ja tarpeita.