Korostamalla tiettyjä vahvuuksiaan kaupunki tai alue voi profiloitua kulttuuriteemaan ja korostaa sitä imagossaan ja markkinoinnissaan. Kankaanpään taidekehä ja Helsingin Arabianrannan asuinalue ovat esimerkkejä tästä. Laadukas kulttuuri-imago ja kuvataide sen osana voivat muodostua tärkeäksi tekijäksi alueen kokonaishyvinvoinnin kasvattajana. Niiden merkitys ulottuu myös ihmisten elämänlaatuun.

Taidetta suunnittelussa

 

>> Taidetta suunnitteluun (pdf)  LauraUimosen väitöskirja: Taidetta suunnitteluun. Taidehankkeet ja taidetoiveet suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa, (2010)

Laura Uimonen tarkastelee väitöskirjassaan, miten taidetta on liitetty kaupunkisuunnitteluun Suomessa 2000-luvun vaihteessa. Tutkimus tuo esille kaupunkisuunnittelun ajatusmallit, organisaatiorakenteet ja prosessit ja sen, miten ne vaikuttavat taiteen ja rakentamisen yhteistyön mahdollisuuksiin.

 >> Tuula Isohannin Arabianrantaa koskevat julkaisut Tuula Isohannin väitöskirja: Arabia. Arabia. Taiteellinen toiminta osana asuinympäristön suunnittelussa, tapaus Arabianranta, Helsinki (2006)

Tuula Isohannin tutkimus esittelee Arabian historiaa ja rakennettua ympäristöä sekä kuvaa prosessia, jossa asukkaiden arkiympäristöön syntyy taideteoksia osana rakentamista. Kirja kertoo Arabianrannassa tehdyn taiteellisen työn vaikutuksesta, kun alueeseen kätkeytyvä tieto, osaaminen ja yhteistyö tehdään näkyväksi.

 >> Taidekehän tarina (pdf) Maija Anttilan väitöskirja: Taidekehän tarina – Kankaanpään kulttuurinen ja fyysinen muutos taidekaupungiksi diskurssion valossa (2008)

Maija Anttilan väitöskirja tarkastelee kulttuurin ja fyysisen ympäristön imago- ja aluekehitysvaikutuksia. Kankaanpään kulttuurinen ja fyysinen muutos maalaispitäjästä taidekaupungiksi on tosiasia. Kirja kertoo, millaisten prosessien ja keskustelujen kautta kehitys on ollut mahdollinen.

Taide identiteettitekijänä

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet taidehankkeissa

Julkiset taidehankinnat tehdään yhteisöjä varten. Taide tulee osaksi ihmisten arkea, ja sillä luodaan mielikuvaa siitä, että ympäristöön ja asukkaisiin panostetaan.

Kuuntelemalla asukkaita jo taidehankkeiden ideointivaiheessa voidaan teos toteuttaa myönteisessä ilmapiirissä ja alueelle omaa identiteettiä luovana. Asukkailla voi olla arvokasta sanottavaa teoksen sijoituspaikasta ja toimintamuodosta. Keskustelujen kautta taiteilijat ja asukkaat voivat sitoutua hankkeeseen ja tehdä yhteisiä konkreettisia päätöksiä hankkeen jostain osa-alueesta.

Esimerkiksi taiteilijoitten Minna Maija Lappalaisen ja Tiina Vainion Velkuan Teersalon rannan tori- ja puistoalueen rakentamisessa asukkaat otettiin mukaan hankkeen ohjausryhmään.
 >> Lappalaisen ja Vainion projektikuvaus 

Asukaskeskustelut

Asukkaille tulee osata perustella haluttuja ja mahdollisia päämääriä. Esimerkiksi Helsingin Tapulikaupungissa Puistolan aseman alikulkukäytävän ja lähiympäristön ilmeen parantamishankkeessa ei kaupungin taholta ensin osattu selittää asukkaille, miksi alikulussa jo kymmenen vuotta olleet, paikallisten nuorten tekemät ja paikan identiteettiä luoneet seinämaalaukset tulisi poistaa ja korvata toisentyyppisellä taideteoksella. Asukkaat antoivat palautetta, minkä johdosta kaksi alikulkukäytävälle ja alueelle ominaisinta alikulkukäytävän seinämaalausta päätettiin säilyttää ja restauroida. 
>> valtakunnallisen lähiöohjelman väliraportti (www.ara.fi)

Yhteisölliset projektit

Yhteisöllisissä projekteissa oman asuinalueen havainnointi voi selkeytyä ja saada uuden sisällön. Asukkaista tulee oman arkensa vaikuttajia, kuten esimerkiksi kaupunkisuunnittelun lähiöparannushankkeessa Myllypurossa, jossa taiteilija Jonna Pohjalainen pohti kerrostaloasukkaiden kanssa kodista luopumista, kun paljastui, että talot puretaan saastuneen maaperän vuoksi.
>> Yhteisöllinen taide Myllypurossa
>> Myllypuron ympäristötaide

Tilapäiset hankkeet

Kaupunkialueiden tilapäiset käytöt antavat uusia mahdollisuuksia taideteosten sijoittamiseen ja yhteisöllisten taidehankkeiden toteuttamiseen. Tilapäisellä käytöllä tarkoitetaan kestoltaan määräaikaista tilalle tai alueelle toissijaista käyttöä. Selkeä kohde tilapäiselle käytölle on tila, jonka vanha käyttö on päättynyt eikä uutta käyttöä ole määritelty. Tilapäisten hankkeiden alullepanijoina voivat toimia niin yhdistykset, yritykset, kaupungit, muut kiinteistönomistajat kuin yksittäiset ihmisetkin.

Esimerkkejä tilapäisistä hankkeista

Kohteena voi olla vaikkapa työmaa-aita >> HellstenSchüttSiltanenVaittinen, tai rakentamista odottava tyhjä maa-alue, kuten Helsingin Kalasatama. Helsingin kaupunki näki Kalasataman rakentamisvaiheen niin pitkäkestoisena, että alueelle haluttiin tuoda sekä rakentamisaikaista että pysyvää ympäristötaidetta. Hankkeen ympäristötaiteellisena konsulttina vuosina 2009–2011 toiminut Part Oy piti alueen ympäristötaiteen tärkeimpänä tehtävänä identiteetin rakentamista ja yhteyksien avaamista Kalasatamaa ympäröiviin kaupunginosiin. Part hahmotteli ideoita. Niissä huomioitiin meri ja tyhjä tila, pohdittiin, miksi ihmiset tulevat alueelle ja mitä siellä tehdään. Ideoita kerättiin mm. Flow-brunssilla festivaalin yleisöltä. Alue elää sen käyttäjien mukana.
>> Lindberg Noora, Ulkotilojen tilapäiskäyttöjen hyödyntäminen osana Helsingin kaupunkikuvaa
>> Kalasataman väliaika

Väliaikaistoimintaan ei ole mitään valmista lupamenettelymallia. Tämä on usein tilanne myös silloin kun taideprojektia ajaa yksityishenkilö, kuten taiteilija Viva Granlund teostensa ympäristöstä ammentavissa hankkeissaan. >> Viva Granlundin projektikuvaus