Asianosaisilla on käytössään erityinen oikeussuojakeino, koska hankintamenettelyissä on olennaista saada menettely oikaistua mahdollisimman nopeasti. Vuonna 2010 voimaan tullut lakiuudistus lisäsi lakiin säännökset hankintaoikaisusta. Hankintaoikaisu on menettelyltään hallintolakiin perustuvia oikaisumahdollisuuksia joustavampi.

Hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Asianosaisen on esitettävä vaatimus tietyn ajan kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun vireille tulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

Hankintayksikkö voi hankintaoikaisun vuoksi tai omasta aloitteestaan poistaa virheellisen päätöksensä taikka peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu virheeseen. Tarvittaessa hankintayksikön on keskeytettävä hankinta, mikäli virhettä ei voida korjata hankintaoikaisulla. Päätöstä tai ratkaisua ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on tehty.

Valitus markkinaoikeudelle

Hankintamenettelyssä tapahtuneesta virheestä voi valittaa markkinaoikeuteen. Valituksen kohteena on usein hankintayksikön tekemä päätös, mutta myös mistä tahansa muusta hankintayksikön toimenpiteestä, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan, voidaan valittaa. Tosin markkinaoikeuteen ei voi valittaa pienhankinnoista eli kansallisen kynnysarvon alittavista hankinnoista tai hankinnoista, jotka ovat hankintasääntelyn soveltamisalan ulkopuolella.

Tarjoaja tai alalla toimiva yrittäjä, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä, voi tehdä valituksen markkinaoikeudelle. Valitus on tehtävä kirjallisesti määräajan kuluessa. Valittajan on ilmoitettava asian vireillepanosta myös hankintayksikölle.

Muutoksenhaulla on vaikutuksia hankintasopimuksen tekemiseen. Hankintalaissa on kielto tehdä hankintasopimusta, jos asia on saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi eikä markkinaoikeus salli hankintapäätöksen täytäntöönpanoa.

Hankintayksiköllä on mahdollisuus järjestää hankinta väliaikaisesti muutoksenhaun aikana. Hankintayksikkö voi tehdä väliaikaisen järjestelyn esim. hankintamenettelyyn osallistuneen toimittajan tai aikaisemman sopimuskumppaninsa kanssa.

Seuraamukset

Tuoreahkolla EU:n direktiivillä pyrittiin estämään lainvastaisia suorahankintoja säätämällä uusista tehokkaammista seuraamuksista. Direktiivin edellyttämät hankintalain muutokset tulivat voimaan 1.6.2010. Hankintalain mukaan markkinaoikeus voi todeta EU:n kynnysarvojen ylittävissä hankinnoissa hankintasopimuksen tehottomaksi. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin kun hankintayksiköllä ei ole ollut suorahankintaansa lain mukaista, esimerkiksi taiteellista perustetta, eikä hankinnasta ole ilmoitettu asianmukaisella tavalla.

Mikäli hankintamenettely on ollut hankintalainsäädännön vastainen, markkinaoikeudella on toimivalta asiassa ja osapuolilla hankintalaissa määritetyt oikeusturvakeinot käytössään.

Valituksen tultua vireille markkinaoikeus voi kieltää, keskeyttää tai sallia hankintapäätöksen täytäntöönpanon taikka määrätä hankintamenettelyn muutoin keskeytettäväksi väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Markkinaoikeus voi toimenpiteillään ainoastaan kumota tai estää virheelliseksi katsomansa menettelyn tai hankintapäätöksen toimeenpanon. Se ei voi esimerkiksi määrätä hankintayksikköä valitsemaan tiettyä tarjoajaa valitun tarjoajan asemesta.

Hyvitysmaksu tulee kyseeseen silloin, kun markkinaoikeuden muu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Käytännössä hyvitysmaksu määrätään usein tilanteissa, joissa hankintasopimus on jo tehty. Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä on, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa markkinaoikeus voi edellä mainittujen seuraamusten lisäksi määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Mikäli markkinaoikeus päättää väliaikaisella päätöksellään kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muutoin kieltää hankintapäätöksen täytäntöönpanon, markkinaoikeus voi asettaa päätöksensä tehosteeksi myös uhkasakon. Oikeuskäytännön mukaan uhkasakko voidaan tuomita maksettavaksi, jos hankintayksikkö ei noudata markkinaoikeuden päätöstä.

Hankintalaissa säädetään vahingonkorvausvastuusta. Se, joka on hankintasääntelyn vastaisella menettelyllä aiheuttanut ehdokkaalle, tarjoajalle tai toimittajalle vahinkoa, on velvollinen korvaaman aiheuttamansa vahingon. Vahingolla tarkoitetaan kaikenlaisia vahinkoja, mutta saadakseen aiheutuneen vahingon korvatuksi, vahinkoa kärsineen osapuolen tulee voida osoittaa, että asiassa on menetelty virheellisesti ja se, että virheettömässä hänellä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa kilpailutus itselleen.

Markkinaoikeus ei käsittele vahingonkorvausasioita, vaan asia tulee tarvittaessa saattaa toimivaltaisen käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Lisäksi on hyvä muistaa, että hankintalain vahingonkorvausta koskeva säännös ei koske tapauksia, jotka liittyvät esim. toisen osapuolen sopimusrikkomukseen. Hankintalain vahingonkorvaussäännös koskee ainoastaan hankintamenettelystä aiheutuneita vahinkoja, milloin muusta syystä aiheutuneita vahinkoja arvioidaan yleisten vahingonkorvausnormien mukaan.