Lupajärjestelmän tarkoitus

Toimiva yhdyskuntarakenne edellyttää, että kaikenlainen ympäristönkäytön suunnittelu on yhteisöllisen päätöksenteon kohteena. Siksi julkiset viranomaiset kontrolloivat valvonta- ja lupajärjestelmällä rakentamista ja muuta ympäristönkäyttöä.

Maankäyttöä ja rakentamista koskeva lainsäädäntö säätelee myös erityyppiseen paikkasidonnaiseen taiteeseen liittyviä rakentamishankkeita. Maankäytön ja rakentamisen lupajärjestelmän perusteista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (122/1999) ja sitä täsmentävässä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (895/1999).

>> maankäyttö- ja rakennuslaki (FINLEX)
>> maankäyttö- ja rakennusasetus (FINLEX)

Säädökset jättävät kunnille liikkumavaraa kuntakohtaiseen tarkentavaan sääntelyyn, jota annetaan rakentamista ohjaavilla kaavamääräyksillä ja rakennusjärjestyksellä. Koska rakentamisen sääntelyyn liittyy kuntakohtaisia eroja, on yksityiskohdat syytä selvittää rakentamishankkeen sijaintikunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Tällä sivustolla annetaan yleiskuva lupamenettelyn periaatteesta.

Rakennusvalvontaviranomaiset neuvovat lupamenettelyssä

Kunnan rakennusvalvontaviranomaiset antavat ohjausta ja neuvontaa kaikissa rakentamiseen liittyvissä lupa-asioissa. Tavanomaisissa rakentamishankkeissa rakentamisen luvat myöntää kunnan rakennustarkastaja, johon kannattaa olla jo ennen varsinaisen lupahakemuksen jättämistä yhteydessä, sillä ennakkokeskustelut voivat säästää tarpeettomilta kustannuksilta.

Eräissä tapauksissa rakentamisen luvat käsitellään kunnallisissa lautakunnissa (esimerkiksi rakennus- tai ympäristölautakunnassa). Näissä tapauksissa kunnan rakennusvalvontaviranomaiset valmistelevat lupa-asian lautakunnan päätettäväksi.

Rakennuspaikan omistaja tai hallitsija hakee rakentamiseen tarvittavat luvat

Rakentamiseen tarvittavat luvat hakee se, joka omistaa tai hallitsee rakennuspaikkaa. Käytännössä luvan hakijan on osoitettava tämä lainhuutotodistuksella, kauppakirjajäljennöksellä, vuokrasopimusjäljennöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Esimerkiksi rakennuksen seinään sijoittettavan julkisivumaalauksen kohdalla hakijana toimii rakennuksen omistaja (taloyhtiö). Koska lupaharkinnassa määritellään usein tarkasti rakennettavan taideteoksen yksityiskohtia, taiteilijan on tärkeää olla aktiivisesti mukana lupaprosessissa, vaikkei hän olisikaan rakennuspaikan omistaja tai hallitsija.

On tärkeää muistaa, että myös kunta tarvitsee omistamalleen tai hallitsemalleen rakennuspaikalle asianmukaiset luvat rakentamiseen, siinä missä kuka tahansa muukin. Niinpä esimerkiksi kunnanhallituksen järjestämän taidekilpailun perusteella toteutettavaa julkista veistosta varten on hankittava tarvittavat luvat kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta aivan samalla tavalla kuin missä tahansa muussakin tilanteessa.

Kaavoitus ohjaa rakentamista

Kaavoitus vaikuttaa paikkasidonnaiseen taiteeseen

Kaavoitetuilla alueilla on rakennettava siten kuin kaavassa on määrätty. Tämän vuoksi kunnan laatimat asemakaavamääräykset vaikuttavat monin tavoin paikkasidonnaisten taideteosten sijoitteluun ja ulkoasuun asemakaava-alueilla.

Asemakaavamääräyksissä voidaan määritellä esimerkiksi suunnitteilla olevan veistoksen tai julkisivumaalauksen sijaintipaikka, mikäli kunta haluaa kaavoituspäätöksenteon yhteydessä tämäntyyppisiä määräyksiä antaa. Usein asemakaavamääräyksien tarkoituksena on suhteuttaa uudet rakennushankkeet jo rakennettuun ympäristöön. Niinpä asemakaavamääräyksissä voidaan määrätä esimerkiksi, ettei suunnitteilla olevan julkisen veistoksen korkeus saa ylittää sen sijaintipaikan vieressä olevan rakennuksen harjakorkeutta.

Asemakaavasta poikkeaminen edellyttää poikkeamislupaa

Asemakaavamääräyksistä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli kaavasta poikkeamiselle on olemassa perustellut syyt. Poikkeaminen edellyttää erityisen poikkeamisluvan hakemista. Poikkeamislupa on hankittava kunnassa päätösvaltaiselta taholta eli pienemmissä kunnissa useimmiten kunnanhallitukselta ennen muiden rakentamisen lupien hankkimista.

Kaikki rakentaminen edellyttää pääsääntöisesti ennakkolupaa 

Paikkasidonnainen taide tarvitsee pääsääntöisesti toimenpideluvan

Pääsääntöisesti kaikenlaisten rakennettujen taideteosten sijoittaminen ympäristöön edellyttää viranomaisten ennakkolupaa eli joko rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Yleensä taideteoksien rakentaminen ja sijoittaminen edellyttää kunnan rakennusvalvontaviranomaisten myöntämän toimenpideluvan. Toimenpidelupa on hankittava esimerkiksi niin muistomerkkien rakentamiseen kuin myös suurehkon julkisivumaalauksen sijoittamiseen rakennuksen ulkoseinään.

Tavanomaista suurempaa viranomaisvalvontaa vaativa hanke tarvitsee  rakennusluvan

Varsinainen rakennuslupa on hankittava vain sellaisille taideteoksille, jotka esimerkiksi turvallisuuteen, maisemallisuuteen taikka ympäristönäkökohtiin liittyvistä syistä tarvitsevat tavanomaista suurempaa viranomaisvalvontaa. Useimmiten tämäntyyppinen viranomaisvalvonnan tarve ei kuitenkaan liity taideteoksen ominaisuuksiin, vaan pikemminkin teoksen rakennus- tai sijoittamispaikan ominaisuuksiin. Esimerkiksi rakenteensa puolesta toimenpidelupaa edellyttävän veistoksen sijoittaminen kulttuuri- tai ympäristöarvoiltaan merkittävälle paikalle voi edellyttää rakennusluvan hankkimista.

Sillä vaatiiko taideteos toimenpidelupaa vai rakennuslupaa, ei ole taiteilijan ja taideteoksen tilaajan kannalta yleensä erityistä merkitystä. Rakennuslupaa vaativassa hankkeessa edellytetään kuitenkin yleensä yksityiskohtaisempia rakennesuunnitelmia. Samoin rakennuslupaa vaativa hanke edellyttää yleensä, että pääsuunnittelija (esim. arkkitehti tai rakennusinsinööri) on mukana jo lupaprosessin alkuvaiheissa.

Lupaharkinnan näkökulmasta rakennuslupaa edellyttävän hankkeen toteuttamisedellytykset eivät kuitenkaan tavallisesti eroa toimenpidelupaa edellyttävän hankkeen toteuttamisedellytyksistä. Molempien lupien myöntämiseen sovelletaan nimittäin lähes samoja kriteerejä, ja kaava-alueelle rakennettaessa kaavamääräykset määrittävät toimenpideluvan ehtoja aivan samoin kuin varsinaisen rakennusluvan ehtoja.

Pieni ja helposti liikuteltava taideteos ei tarvitse ennakkolupaa

Sellaiset rakennelmat, joita maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön terminologiassa kutsutaan ”kevyiksi rakennelmiksi tai pienehköiksi laitoksiksi” eivät kuitenkaan tarvitse ennakkolupaa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi pienimuotoiset ja helposti siirrettävissä olevat taideteokset, kuten ilman erillisen perustan valamista maassa vapaasti seisova pienikokoinen veistos. Niinpä esimerkiksi puutarhatontun saa sijoittaa pihalleen ilman ennakkolupaa. Sen sijaan esimerkiksi lipputankoon verrattavissa olevaa pienehkölle perustukselle kiinnittyvää ja maisemassa selvästi erottuvaa veistosta ei voi lähtökohtaisesti rakentaa tai sijoittaa ympäristöön ilman toimenpidelupaa.

Toimenpideluvan tarve määritellään kuntakohtaisesti

Käytännössä toimenpidelupaa vaativat hankkeet määritellään kuntakohtaisesti. Kunta voi rakennusjärjestyksessään vapauttaa jotkin lähtökohtaisesti toimenpideluvanvaraiset rakennelmat toimenpideluvan hankkimisesta. Samoin kunta voi määrätä, että toimenpideluvan hakemisen sijaan ennen johonkin toimenpiteeseen ryhtymistä on ainoastaan annettava ilmoitus rakennushankkeen käynnistämisestä. Niinpä joissakin kunnissa lähes kaikki paikkasidonnainen taide on vapautettu ennakkoluvan hankkimisesta, kun taas toisissa kunnissa se kuuluu ennakkolupajärjestelmän piiriin.

Paikkasidonnaisen taiteen kohdalla lupaharkinnassa korostuu paikalle sopivuuden arviointi

Rakennus- ja toimenpidelupia myönnettäessä tarkastetaan, täyttääkö rakennushanke kaavassa sille asetetut vaatimukset. Taideteoksiin liittyvissä rakennushankkeissa toinen merkittävä tekijä on rakennelman soveltuvuus aiotulle rakennuspaikalle.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetään, että rakennelmat soveltuvat rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttävät kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Nämä vaatimukset ovat kuitenkin varsin väljiä. Niillä ei esimerkiksi voida pakottaa rakennelmaa mukautumaan sitä ympäröivien rakennelmien tyylisuuntiin. Myös suhteessa ympäristöönsä jännitteinen ja huomiota herättävä taideteos on kiistatta paikalle soveltuva, kunhan sen  vaikutus ympäristössään on luonteva.

Lupaharkinnassa ei saa rajoittaa taiteilijan ilmaisunvapautta

Koska taideteosten tyyppisissä rakennelmissa korostuu niiden ilmaisullinen funktio, kaavoitus- ja rakennuslupapäätöksenteolla ei saisi asettaa paikkasidonnaiselle taiteelle pidemmälle meneviä rajoituksia kuin mikä on ympäristöarvojen ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta välttämätöntä. Mikäli jokin rakennuspaikka yleisesti ottaen soveltuu paikkasidonnaiselle taideteokselle, rakennus- tai toimenpidelupaharkinnassa ei voida hylätä taideteoksen toteuttamista esimerkiksi sen vuoksi, että se esittää kiistanalaista henkilöä tai on toteutettu epätavanomaisesta materiaalista.

Sen sijaan harkinnassa voidaan kyllä puuttua teoksen muotoon, mikäli se ei täytä terveyden ja turvallisuuden vaatimuksia. Niinpä lupaharkinnan yhteydessä voidaan määrätä esimerkiksi vaaraa aiheuttavat elementit, kuten piikit tai terävät kulmat, muunnettavaksi vaarattomiksi. Käytännössä terveyden ja turvallisuuden vaatimukset vaihtelevat rakennuspaikoittain. Esimerkiksi tavanomaisessa puistossa voidaan sallia sellaisia elementtejä, joita ei sallittaisi lasten leikkipuistossa.

Myös sellaisen teoksen, jonka rakentamiseen ei tarvita toimenpidelupaa, on sopeuduttava ympäristöönsä

Myös sellaisen paikkasidonnaisen taideteoksen, joka ei tarvitse toimenpidelupaa tai rakennuslupaa, on sopeuduttava sille paikalle, johon se on rakennettu tai sijoitettu. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi nimittäin kaikissa tapauksissa määrätä poistettavaksi tai muutettavaksi sellaisen paikkasidonnaisen teoksen, joka ei terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan tai ulkoasultaan täytä sille kohtuullisuudella asetettavia vaatimuksia taikka sopeudu ympäristöön.

Terveyden ja turvallisuuden vaatimukset nousivat esiin esimerkiksi Pekka Jylhän Lähteen eli Finlandia-talon puistossa sijaitsevan Urho Kekkosen muistomerkin yhteydessä. Teokseen kuuluvaan vesialtaaseen asennettiin sen julkistamisen jälkeen vedenalaiset tikkaat, sillä julkisessa keskustelussa oli arvioitu, että teräksestä ja pyöreäpohjaisesta vesialtaasta olisi vaikea ilman niitä kivuta pois, jos sinne sattuisi putoamaan.

Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä poistettavaksi teoksen, joka on haitaksi liikenteelle.

Kaupunkitilassa sijaitsevien paikkasidonnaisten taideteosten kohdalla nousee aika ajoin esiin kysymys siitä, että jokin taideteos on haitaksi liikenteelle. Esimerkiksi liikenteenjakajan keskelle tai kadunvarteen sijoitettu taideteos saattaa häiritä liikennettä. Näissä tapauksissa kunnan rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus määrätä teos poistettavaksi, ellei teosta voi taiteilijan suostumuksella muuttaa siten, ettei se enää haittaa liikennettä.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen ei voi kuitenkaan puuttua teokseen enempää kuin mikä on välttämätöntä. Mikäli teokseen esimerkiksi liittyy sellainen valo, joka aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia valon uudelleensuuntaamista tai sulkemista. Mikäli tämä poistaa liikenteelle aiheutuvan haitan ja taiteilija suostuu tähän muutokseen, kunnan rakennusvalvontaviranomainen ei voi tässä tapauksessa vaatia teosta kokonaan poistettavaksi.

 

*******

ASIASANOJA

Poikkeamislupa = Mikäli rakentamisessa on perustellusta syystä tarve poiketa kaavasta tai muista maankäyttö- ja rakentamislain mukaisista tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai rajoituksista (esimerkiksi kunnan rakennusjärjestyksestä), tarvitaan ennen rakennuslupaa erityinen poikkeamislupa.

Rakennusjärjestys = Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, jolla ohjataan rakentamista kyseisessä kunnassa. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea muun muassa rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, rakennetun ympäristön hoitoa. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla.

Rakennuslupa = Rakennuksen rakentamiseen tarvittava lupa, joka vaaditaan erityistä viranomaisvalvontaa edellyttäviltä paikkasidonnaisilta taideteoksilta

Toimenpidelupa = Paikkasidonnaisen taideteoksen rakentamisen tavanomaisesti edellyttämä lupa (ks. myös rakennuslupa)

Kaava = Kaava on asiakirja, jossa määrätään alueiden käytöstä ja rakentamisesta. Kaavamuotoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Ranta-alueilla olevan loma-asutuksen järjestämiseksi voidaan laatia myös erityinen ranta-asemakaava.

Asemakaava = Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten alueiden käyttö järjestetään. Siitä ilmenee, mitä kaavaan merkitylle alueelle saa rakentaa ja kuinka paljon. Usein kaava sisältää vielä yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta eli asemakaavamääräyksiä.