Kun taidetta ja taidehankintoja otetaan mukaan kaavoitukseen, pitää muistaa seuraavat seikat: aikaperspektiivi, osallistuminen, käytännön toteuttaminen ja tulevaisuuden visio.

Aikaperspektiivi

Maakuntaliiton keskeisimpiä tehtäviä on laatia alueelleen maakuntakaava, jolla ilmaistaan maakunnan haluttu kehityssuunta tulevaisuudessa. Maakuntakaava on kaavahierarkian yleispiirteisin taso. Alemman tason kaavat, kuten yleis- ja asemakaavat, laatii kunta.

Maakuntakaava laaditaan n. 30 vuoden aikaperspektiivillä, ja tällä hetkellä laadittavan maakuntakaavan tarkoitus on ennakoida tilannetta maakunnassa noin vuonna 2040. Kaavaprosessi on jatkuvasti uudistuva kehä; kaavan ajan tasalla pitäminen on yhtälailla lakisääteinen velvoite kuin kaavan laatiminen. Kun kaava on hallintoprosessissa lausunnolla, nähtävillä ja hyväksyttävänä, alkaa jo seuraavan maakuntakaavakierroksen valmistelu.

Esimerkiksi Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 maakuntavaltuusto hyväksyi joulukuussa 2009. Suunnitelman yleislinjat ovat kasvuhakuisuus ja ekologinen kestävyys.

Samalla tavalla yleiskaavatyö on jatkuvaa ja jatkuvasti ajantasaistettavaa: tilanteet ja tavoitteet muuttuvat. Kaavoituksen lähtökohtana ovat väestöennusteet, työpaikkaennusteet, erilaisten rakennemuutosten seurausten ennakointi, erilaiset erityisselvitykset ja niiden tuoman uuden tiedon huomioon ottaminen.

Yleiskaava laaditaan esimerkiksi Helsingissä noin kymmenen vuoden välein. Yleiskaavaa voidaan täydentää tai muuttaa suppeammalle alueelle laadittavalla osayleiskaavalla. Helsingin nykyinen yleiskaava (Yleiskaava 2002) tuli voimaan vuonna 2007 lukuun ottamatta Malmin lentokentän aluetta. Helsingin uuden yleiskaavan laadinta aloitettiin syksyllä 2012.
>> www.hel.fi/hki/ksv/fi/Kaavoitus
>> www.yleiskaava.fi

Asemakaavan aikaperspektiivi on lyhyempi, sillä asemakaava tähtää rakentamiseen ja toteuttamiseen. Hyväksytty asemakaava on aina rakentamisen edellytys muilla kuin haja-asutusalueilla. Mutta asemaakaavakin voidaan todeta vanhentuneeksi ja laatia uusi asemakaava tai asemakaavamuutos.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaupunki tai kunta tiedottaa kaavan vireillepanosta ja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavatyön alkuvaiheissa.  Kaavoitusprosessia kuvaa esimerkiksi kuva 7.4  teoksessa Jauhiainen-Niemenmaa: Alueellinen suunnittelu. Tampere 2006. S. 254

Osallistuminen kaavoitusprosessiin

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaikilla tasoilla asukkaiden ja muiden alueella toimivien ryhmien kuulemista ja mukaan ottamista suunnitteluprosessiin.

Maakuntakaavatyön yhteydessä laaditaan osallistumissuunnitelma, jossa on määritelty tahot, joiden kanssa ollaan yhteistyössä. Ympäristöhallinnon ohjeiden mukaan ”Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa”
(>> Ympäristöministeriö/Opas 8 Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa)

Maakuntatasolla alueellinen taidetoimikunta, läänintaiteilija, paikalliset taiteilijaseurat ja aluetaidemuseot tulisi ottaa mukaan kaavoitusprosessiin.

Varsinais-Suomen maakuntaliiton työskentelyssä ja arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimisessa osana maakuntastrategiaa Varsinais-Suomen taidetoimikunnalla ja sen Taideaaltohankkeella on ollut suuri osuus tavoitteiden asettamisessa, prosenttiperiaatteen tunnetuksi tekemisessä ja sen mukaan ottamisessa tavoitteiden toteuttamiseen.

Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus on hyvin monenlaisten intressien yhteensovittamista. Yleis- ja asemakaavoja laadittaessa kaavoituksen osapuolia ovat kaavoittaja ja eri hallintokunnat (suunnittelu), lautakunta, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto (päätöksenteko), maanomistajat, asukkaat ja muut alueen käyttäjät, järjestöt ja yhdistykset, yritykset, kunnan jäsenet (osalliset), muut kunnat, seutuyhteistyöelimet, maakunnan liitto, valtion viranomaiset, alueellinen ympäristökeskus.

Osallinen on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Osallisia ovat maanomistajien lisäksi kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia silloin, kun suunnittelu koskee niiden toimialaa. Osallistumismahdollisuuksien järjestäminen on kunnan tehtävä. Kunnan toimia osallistumisen aikaansaamiseksi kutsutaan myös osallistamiseksi.Osallistuminen on kunnan järjestämien osallistumismahdollisuuksien hyödyntämistä, ja se voi olla myös omaehtoista.

Vuorovaikutus on kaavoituksen eri toimijoiden – kaavoittajan, osallisten, kunnan päätöksentekijöiden ja alueellisen ympäristökeskuksen – välistä tiedonvaihtoa, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Vaikuttaminen on ennen muuta vaikuttamista kaavan sisältöön. Kaava syntyy erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisen ja valintojen tuloksena. Siksi yksittäisen osallistujan vaikutusta on yleensä vaikea erottaa kokonaisuudesta.
>> Ympäristöministeriö/OH1_2007 Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa

Yksittäisen taiteilijan mahdollisuudet vaikuttaa kaavojen sisältöön ovat rajalliset, mutta tässäkin paikalliset taiteilijayhdistykset, alueelliset taidetoimikunnat ja aluetaidemuseot voivat toimia kaavoitusprosessissa taiteen asiantuntijoina ja olla mukana suunnittelussa.

Käytännön toteuttaminen/Tulevaisuuden visio

Viitisenkymmentä vuotta sitten tuskin yhdessäkään asema- tai yleiskaavassa oli mukana rakennussuojelumerkintää tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita ja kohteita. Tällä hetkellä rakennussuojelu toteutuu Suomessa pääosin asemakaavoituksen kautta ja kaikilla kaavatasoilla on olemassa olevat hyväksytyt viralliset suojelumerkinnät.

Voi ajatella, että työ taiteen ja prosenttiperiaatteen mukaan ottamiseksi maankäytön suunnittelussa ja  kaavoituksessa alkoi Arabianrannan kaavoitusprosessista 1990-luvun alussa. Tämä työ voi johtaa tilanteeseen, jossa taide on itsestään selvänä mukana kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun sekä rakentamisen kaikilla tasoilla ja kaikissa muodoissa.

Prosenttiperiaate

Prosenttiperiaate tulisi ottaa mukaan kaikkiin maakuntakaavatason suunnitelmiin ja arkkitehtuuripoliittisiin ohjelmiin, joita laaditaan ja hyväksytään eri kaupunkeihin.

Kaikilla kaavoitustasoilla kaavatyöhön liittyy aluerajauksin, piirrosmerkinnöin ja kaavamääräyksin määritelty maankäyttöä ohjaava kaavakartta. Kaavakarttaan liittyy aina myös selostus, johon sisältyy tavoitteiden ja niiden toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden määrittely.

Maakuntakaavaan kirjattu tavoite ja prosenttiperiaate sen toteuttamisen keinona ovat toteutuneet muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toteuttamassa T-sairaalahankkeessa, jonka toteutukseen kuuluu olennaisena osana taidehankinnat ja näiden hankintojen koordinointi.

KS. NÄMÄ LINKIT

>> Taide osaksi sairaalan arkea TYKSin T-sairaalassa
>> T-sairaalan taidehankinnat
>> Varsinais-Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma
>> Mikä on prosenttiperiaate??
>> Prosenttiperiaate

Kuntatasolla esimerkkinä voi mainita Kuopion kaupungin, jonka arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan on hyväksytty maininta prosenttiperiaatteesta.

”Arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide ovat osa taidetta ja kulttuuria. Parhaimmillaan taide on erottamaton osa arkkitehtuuria. Taide nostaa kiinteistön arvoa ja sillä voidaan saavuttaa kaupunkirakennustaiteellisia tavoitteita. Kuopion kaupunginhallitus on tehnyt 5.1.2004 prosenttiperiaatepäätöksen sijoittaa taiteelliseen työhön 0,5–1,5 % peruskorjaus- ja uudisrakennusten hankinta-arvosta. Tämä päätöksen toteuttaminen on esimerkkinä ja suosituksena myös muille rakennuttajille. Saaristokaupunkiin on laadittu taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma, Taiteen kaava, joka ohjaa alueen rakentamista ja kehitystyötä. Se luo pohjan Saaristogalleria-hankkeelle, joka sisältää eri taiteenlajien, arkkitehtuurin, maisema arkkitehtuurin ja muotoilun yhteistyöprojekteja. Se lisää kuopiolaisten vaikuttamismahdollisuuksia omaan ympäristöönsä ja tuottaa taide- ja ympäristökasvatusta lapsille ja nuorille.

TOIMENPITEET

13) Edistetään muiden taiteenalojen yhdistämistä arkkitehtuuriin ja kaupunkirakennustaiteeseen laajentamalla ‘prosentti taiteelle‘ –periaatetta koskemaan kaikkea kaupungin rakentamista ja kannustetaan muita rakennuttajia periaatteen käyttöön (taidemuseo, tilakeskus ja muut rakennuttajat, kunnallistekninen osasto).

14) Otetaan ‘prosentti taiteelle‘ -hankkeissa taiteilijat mukaan jo suunnittelun alusta asti (taidemuseo, tilakeskus ja muut rakennuttajat, kunnallistekninen osasto).

15) Toteutetaan Taiteen kaavan pohjalta taiteen ja kulttuurin projekteja Saaristokaupunkiin (asuntotoimi ja projektit, Saaristogalleria–hankeorganisaatio, kaavoitusosasto, kunnallistekninen osasto, prosenttitaidetyöryhmä, taidemuseo, rakennuttajat).”
(>> APOLI KUOPIO, kohta 1.8 Arkkitehtuuri osana taide- ja kulttuurielämää )
>> www.kuopio.fi/web/kaavoitus  julkaisuja/arkkitehtuuripoliittinen ohjelma

Taidehankkeet maankäytön suunnittelussa

Prosenttiperiaate ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikilla kaava-alueilla ja kaikissa hankkeissa on taidetta mukana prosentin verran rakennuskustannuksista.

Maakuntatasolla ja yleiskaavoissa, miksei jopa valtakunnan tasolla, voidaan määritellä alueet ja paikat, joilla taide ja taiteilijat ovat mukana toteutuksessa, ja toteuttaa prosenttiperiaatetta kohdennetusti – samaan tapaan kuin rakennussuojelu toteutetaan.

Rakentamisella korjataan jo vaurioituneita alueita, joiden aiempi käyttö on loppunut ja alue on jäänyt jonkinlaiseksi odotusalueeksi, ei kenenkään maaksi.  Taide, taiteilijat ja taidehankkeet ovat luoneet erityisen lisäarvon jo useissa tällaisissa uusiokäyttöhankkeissa.

Esimerkkeinä käytöstä poistuneista teollisuusalueista ovat Arabianranta Helsingissä (ent. Arabian posliinitehtaan alue) ja Penttilänranta Joensuussa (palanut saha-alue). Esimerkkejä käytöstä poistuneen infrastruktuurin alueista ovat Baana Helsingissä (kantakaupungin halkova teollisuusratakuilu, joka on muutettu kevyen liikenteen väyläksi) tai New Yorkin Manhattanilla oleva entinen teollisuusrata, josta on tehty taidepuisto.
>> Arabianranta, Helsinki
>> Penttilänranta, Joensuu
>> Baana, Helsinki
>> The High Line, New York

 

Vuores Tampereella ja Leinelä Vantaalla ovat alueita, joissa taidesuunnitelma ja sen toteuttaminen liittyy identiteetin luomiseen uusille asuinalueille, jotka on suunniteltu metsään aiemmin rakentamattomille alueille.
>> Vuores, Tampere
>> Leinelä, Vantaa

Taidehankkeiden liittymistä kaavoitusprosessiin on esitetty kaavioina esimerkiksi Laura Uimosen väitöskirjassa ”Taidetta suunnitteluun” kuvissa 3.6, 3.7 ja 3.8. >> Laura Uimonen, Taidetta suunnitteluun (.pdf)

 

Esimerkkinä valtakunnan tasoisesta hankkeesta on Ruotsissa tehty suunnitelma Kiirunan kaupunkiin. Kaupungin alla olevien malmivarojen hyödyntäminen johtaa siihen, että tulevaisuudessa valtava alue kaupunkia muuttuu kokonaan, osa kaupungin asuintaloista, kaupungintalo ja muita julkisia rakennuksia joudutaan purkamaan, ja paikalle jää avoin rakentamaton alue. Alueen käytön ideointiin ja suunnitteluun on osallistunut kaupungin ja kaivoksen lisäksi Statens Konstråd ja muita valtiollisia laitoksia. Järjestettiin suunnittelukilpailu, jossa taiteilijat ja taiteilijoiden panos olivat mukana, ja alueelle on nyt tulossa puisto, jossa on hyödynnetty purettujen rakennusten jäänteitä  ja mm. lähes kilometrin pituinen valoveistos.

“Gruvstadparken är benämningen på den zon som ligger i gränsområdet mellan Kiruna stad och gruvan i Kirunavaara, som innehåller en av världens största sammanhängande kroppar av järnmalm. Gruvverksamhetens underjordsbrytning av järnmalm orsakar rörelser och sättningar i marken, s.k. mark-deformation. Det område av staden som idag ligger närmast gruvan, med bland annat bostadsområdet Ullspiran och flera symbolbyggnader av högt kulturhistoriskt värde som Kiruna stadshus, Bolagshotellet, Bläckhornen och Hjalmar Lundbohmsgården, kommer redan inom något år att påverkas och successivt att rivas och flyttas. Utmaningen är att därefter med varsamhet och kreativitet arbeta med att omvandla området till en attraktiv, inspirerande och funktionell parkmiljö för Kirunaborna och alla som besöker staden.”
(>> www.statenskonstrad.se/se/Menu/Samarbeta/Samverkan-om-gestaltning-av-offentliga-miljoer/Gruvstadsparken-Kiruna-kommun)

Yleis- ja asemakaavoissa, miksei myös maakuntakaavoissa ja valtakunnallisissa suunnitelmissa, voidaan osoittaa sellaiset yhdyskuntarakenteen ja elinkeinojen, esim matkailun, kannalta tärkeät jo vaurioituneet alueet, joiden kunnostamisessa tai ennalleen saattamisessa voidaan hyödyntää taiteilijoiden ja arkkitehtien yhteistyönä syntyneitä ideoita.

Maa-ainesten ottamislupiin liittyviin alueen palauttamishankkeisiin voi samalla tavalla edellyttää paikan luonteesta, sijainnista ja merkityksestä riippuen ympäristötaiteen keinoin jotain luovaa ja erityistä.