Taideprojektin toteutuksen valmistelu alkaa luonnosten hyväksymisen jälkeen. Tähän vaiheeseen kuuluvat sopimusneuvottelut teoksen toteuttamisesta, taiteilijapalkkiosta, toteuttamistavasta ja aikataulusta.
4.1 Valmistelutyö
Taiteilijan kannattaa miettiä, mitä eri vaiheita toteuttamiseen liittyy, missä vaiheessa tarvitaan apua ja minkälaista, kuka tekee mitäkin, tarvitaanko toteuttamisessa ja palkkion maksamisessa maksuposteja ja voiko päällekkäistä tekemistä välttää toteutuksessa.
Sopimus-, aikataulu- ja laskutusasioissa taiteilija neuvottelee tilaajan tai tämän valtuuttaman rakennuttajakonsultin tai taidekoordinaattorin kanssa. Sopimukset tehdään tilaajan kanssa. Sopimus taiteilijan ja tilaajan välillä on syytä tehdä kirjallisena ja ennen taideteoksen toteuttamisen aloittamista.
Rakennushankkeessa toteutuksen valmistelu tarkoittaa rakennusluvan hakemista ja urakka-asiakirjojen laadintaa. Rakennuslupa-asiakirjoissa taideteos on mukana ainakin siten, että sen paikka on merkitty kaikkiin suunnitelmiin. Luvan ehdoissa voi olla maininta, että teoksen suunnitelmat (luonnokset) on hyväksytettävä ennen toteuttamista. Urakka-asiakirjoissa teoksen pitää olla mukana samalla tavoin. Samoin asiakirjoissa pitää olla määritelty, kuka toteuttaa taideteoksen ja miten.
4.2 Taideteoksen tilaus
Kun tilaaja pyytää taiteilijalta luonnoksia, on hyvä ennen työn alkamista tehdä tilaajalle kirjallinen tarjous luonnosten tekemisestä ja pyytää tilaajalta luonnosta koskeva tarjoukseen perustuva tilaus. Tarjoukseen annettu hyväksyvä vastaus merkitsee tilauksen syntymistä. Taideprojektin suuruudesta riippuen luonnoksen hyväksyy tilaaja tai tämän valitsema ja valtuuttama henkilö tai työryhmä.
4.3 Tilaustyön tekijän oikeudellinen status
Kun suunnitellaan taideteoksen tilaamista kuvataiteilijalta, kannattaa ensimmäiseksi pohtia, missä asemassa taiteilija tulee olemaan tilaajaan. Työoikeuden näkökulmasta työtä voidaan ansiotarkoituksessa tehdä kahdella eri statuksella: työsuhteessa tai omaan lukuun tehtävänä työnä. Tämä status vaikuttaa moniin sopimuksen yksityiskohtiin, tekijänoikeuksiin ja erityisesti budjetointiin.
4.3.1 Työsuhteen ja oman työn rajanvedosta
Tilausteoksen osto tai työkorvaus: Taiteilija tekee työtä omaan lukuunsa ja vastaa lopputuloksesta.
Työsuhde tai palkka: Työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, yleensä työnantajan tiloissa ja työvälineillä.
Vain joissakin poikkeustapauksissa kuvataiteen teoksia tehdään työsuhteessa. Yleensä taideteosta tilattaessa lopputulos on tärkein, jolloin taiteilija valmistaa teoksen ilman työsuhdetta.
Tilaustyön tai taideteoksen tilaamista itsenäiseltä kuvataiteilijalta kutsutaan ns. omaksi työksi, työsuoritukseksi (verottajan käyttämä termi) tai vapaana taiteilijana toimimiseksi. Tätä työtä voidaan kutsua myös yrittäjän työksi, itsensä työllistämiseksi, ammatinharjoittamiseksi, freelance-toiminnaksi tai toimeksiantosuhteeksi.
Rajanveto työsuhteisen työn ja itsenäisen, omaan lukuun tehtävän, riippumattoman ”yrittäjän” työn välillä on tärkeä, sillä työsopimuslakia sovelletaan vain lain tarkoittamassa työsuhteessa. Työsuhteessa osapuolet solmivat työsopimuksen. Työsopimuslaissa määritelty työsopimuksen käsite on pakottavaa oikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työsuhteelle työsopimuslaissa määrätyt tunnusmerkit täyttyvät, on sopijapuolten sovellettava työsopimuslakia.
Työsopimussuhteessa tehtävälle työlle on tyypillistä, että sitä tehdään ansiotarkoituksessa. Työsuhteen yksi tunnusmerkki on työntekijän oikeus työstä maksettavaan palkkaan tai muuhun vastikkeeseen. Käytännössä tärkein työsuhteen tunnusmerkki on työnantajan johto- ja valvontaoikeus. Tämä ilmenee työntekijän epäitsenäisenä asemana työn teettäjään eli työnantajaan nähden. Työnantajalla on viime kädessä päätösvalta työtä koskevissa asioissa. Sillä asialla, missä työtä tehdään tai kenen työvälineillä, ei ole ratkaisevaa merkitystä. Vaikka työtä tehtäisiin esimerkiksi työntekijän kotona tai työntekijän työvälineillä, voi työntekijän asema olla epäitsenäinen ja siten työsuhteelle tyypillinen. Työsuhteen keskeinen tunnusmerkki, työnantajan johto- ja valvontaoikeus on monesti ristiriidassa luovan taiteellisen työn kanssa. Työnantaja ei voi ohjata kuvataiteilijan luovaa panosta.
Työsuhteen ja oman työn välillä on myös harmaa alue, jolloin ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, onko taiteilija työntekijän vai yrittäjän asemassa. Harmaalla alueella liikutaan, kun tilataan esimerkiksi graafista suunnittelua taiteilijalta. Oikeuskäytännöstä löytyy ratkaisuja yksittäistapauksiin.
Omaan lukuun tehtävässä työssä työn tekijä yleensä päättää itse, miten, missä ja milloin työtä tehdään. Sopimuskumppanin kannalta olennaista on työn lopputulos. Kun kuvataidetta hankitaan rakennettuun ympäristöön, on tavallista, että taiteilija toimii omaan lukuunsa. Keskeistä sopimusosapuolille on syntyvä lopputulos eli valmistuva taideteos. Taiteilija voi päätyä toivottuun lopputulokseen haluamallaan tavalla.
Taiteilijan status vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen sopimus laaditaan, kuka on velvollinen eläkevakuuttamaan taiteilijan, miten verotuksen kanssa toimitaan jne.
4.4 Toteuttamistavat
Periaatteet taideteoksen toteuttamisen paikasta, tavasta ja ajoituksesta sovitaan toteutuksen suunnitteluvaiheessa.
Toteuttamistapoja on monia:
- Taideteos voidaan tehdä tai toteuttaa kokonaan vasta rakennuksen valmistuttua.
- Taiteilija voi tehdä taideteoksen kokonaan työmaalla työmaan ollessa käynnissä.
- Taiteilija voi tehdä teoksen kokonaan tai osittain työhuoneella, ja teos asennetaan työmaalla paikoilleen.
- Taiteilija voi tehdä teoksen paikan päällä, kun rakennustyöt ovat jo valmiit (tämä vastaa teostilausta valmiiseen tilaan).
- Taiteilija voi tehdä teoksen työhuoneella, ja se asennetaan paikalle rakennustyön valmistuttua.
- Taideteoksen voi toteuttaa alihankkija, ja teos asennetaan työmaalla.
- Taideteos voi olla rakennusosa tai sen jokin muu kiinteä osa, jolloin taiteilija suunnittelee teoksen ja antaa ohjeet sen toteuttamisesta, ja siitä vastaa rakennus- tai muu urakoitsija.
4.5 Sopimusneuvottelut
4.5.1 Sopimusvapaus ja sopimusoikeus
Sopimusvapaus tarkoittaa sitä, että sopimuksen osapuolet voivat varsin vapaasti sopia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan kenen kanssa haluavat.
Sopimusvapautta rajoittaa esimerkiksi pakottava lainsäädäntö, jota on mm. työlainsäädännössä. Monesti pakottavalla lainsäädännöllä suojellaan ns. heikompaa osapuolta. Hyvän tavan vastaiset sopimukset ovat mitättömiä.
Sopimuksissa on yleensä muotovapaus (mm. suullinen tai kirjallinen muoto, sähköposti, hiljainen hyväksyntä), mutta kirjallinen muoto on ehdottomasti suositeltava.
Kun taiteilijalta tilataan taideteos, voivat osapuolet varsin vapaasti sopia tilauksen yksityiskohdista ja valita sopimuksen muodon. Sopimus voidaan tehdä esimerkiksi kirjallisesti, suullisesti, sähköpostin välityksellä tai se voi syntyä hiljaisena hyväksyntänä. Taideteoksen tilaaminen on kuitenkin aina järkevää tehdä kirjallisessa muodossa. Näin sopimuksen tulkitseminen on helpompaa, eikä olla osapuolten muistin varassa, vaan sovituista asioista on olemassa kirjallinen dokumentti.
4.5.2 Sopimuksen syntyminen
Kun tilaaja hyväksyy tarjouksen, syntyy osapuolia sitova sopimus.
Yleinen harhakäsitys on, että sopimus syntyisi vasta kun sopimus allekirjoitetaan. Joskus kuitenkin käydään pitkään neuvotteluja sopimuksen sisällöstä ja sen yksityiskohdista. Silloin sopimus syntyy osapuolten allekirjoittaessa sopimusasiakirjan.
Jos lopullisen teoksen tilaaminen edellyttää luonnoksen tekemistä ja sen hyväksymistä, kannattaa tehdä kirjallinen tarjous tilaajalle luonnoksen tekemisestä ja sopia siinä luonnospalkkiosta.
Taideteoksen hankintaprosessi alkaa usein käytännössä siitä, kun tilaaja ottaa yhteyttä kuvataiteilijaan ja pyytää häneltä tarjouksen. Hän pyytää siis taiteilijaa tekemän tarjouksen teoksesta eli esittää tarjouspyynnön. Tarjouspyyntöön kannattaa kirjata kaikki toteutettavan teoksen tärkeät reunaehdot: mikä on esimerkiksi tilaajan alustava budjetti, mitä tilaaja toivoo teokselta, millaisessa aikataulussa toimitaan ja mitä teoksen tekemisen toivotaan sisältävän. Tarjouksen pyytäminen taiteilijalta ei vielä sido tilaajaa.
Jos taiteilija kiinnostuu asiasta, hän esittää tarjouksensa tilaajalle. Tarjouksen tulisi sisältää kaikki teoksen tekemiseen liittyvät olennaiset asiat. Jotta asiakirjaa voitaisiin pitää tarjouksena, on sen oltava riittävän yksilöity. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että tarjoukseen voi vastata ”kyllä” tai ”ei”. Tarjouspyyntö, tarjous ja vastaus on järkevää tehdä kirjallisesti tai ainakin dokumentoituna sähköpostitse. Molempien osapuolten kannattaa sisällyttää asiakirjoihinsa aikatauluihin liittyviä seikkoja, kuten esimerkiksi se, kuinka kauan pyyntö esittää tarjous tai itse tarjous ovat voimassa. Jos tilaaja haluaa taiteilijan muuttavan joltakin osin tarjousta, on kyse muunnellusta tarjouksesta, jota käsitellään kuin uutta tarjousta.
Suulliseen tarjoukseen on annettava vastaus heti, ellei vastaamiseen ole nimenomaan annettu harkinta-aikaa. Muutoin vastaus tulee antaa tarjouksessa ilmoitetussa määräajassa. Jos määräaikaa ei kirjallisessa tarjouksessa ole ilmoitettu, on vastaus annettava kohtuullisessa ajassa.
4.5.3 Tarjouksen ja sopimuksen sitovuus
Sopimuksen sitovuus perustuu oikeustoimilakiin.
Tarjous sopimuksen tekemisestä ja siihen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa.
Tarjous yleensä sitoo tekijää, ellei tarjouksessa ole erikseen mainittu, ettei se ole sitova. Joskus tarjouksen tekijä tulee katumapäälle. Tarjouksen peruuttaminen on kuitenkin vain rajoitetusti mahdollista. Peruutuksen tulee saapua tarjouksensaajalle ennen kuin tämä on ottanut selon tarjouksesta tai viimeistään samaan aikaan kun selonotto tapahtuu. Poikkeustapauksissa voidaan selonoton jälkeenkin saapunut tarjouksen peruutus ottaa harkinnan mukaan huomioon, jos tarjous ei ole vielä määräävästi vaikuttanut saajan toimiin. Muussa tapauksessa tarjouksen peruuttamisesta voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus.
Sopimusoikeuden keskeinen periaate on, että sopimukset on pidettävä. Näin ollen sopimusvelvoitteita on noudatettava tai seurauksena voi olla velvollisuus korvata aiheutuneet vahingot. Molempien sopimusosapuolten kannalta on järkevää tehdä mahdollisimman yksiselitteisiä ja selkeästi muotoiltuja sopimuksia. Hyvän sopimuksen ymmärtävät molemmat osapuolet.
4.5.4 Kuvataidealalla on käytössä kaksivaiheinen sopimusmalli
Kuvataidealalla on käytössä kaksivaiheinen taideteoksen tilauksen sopimusmalli. Sopimusneuvottelujen jälkeen tehdään sopimusasiakirja, jossa sovitaan ensinnäkin luonnoksen tilaamisesta taiteilijalta ja toiseksi, jos jokin luonnoksista hyväksytään toteutettavaksi, lopullisen teoksen valmistamisen yksityiskohdat. Tällainen käytäntö on osoittautunut toimivaksi: molemmat osapuolet, tilaaja ja taiteilija, tietävät hyvissä ajoin etukäteen, mihin he ovat mahdollisesti sitoutumassa.
Kuvataiteen tilaamisessa ei ole kahta samanlaista tapausta. Siksi mallisopimuksiin tulee suhtautua kriittisesti. Useimmissa tapauksissa ei riitä, että mallisopimus pelkästään täytetään, vaan se edellyttää erilaisia lisäyksiä ja muokkausta. Monesti mallisopimusta voidaan kuitenkin käyttää eräänlaisena tarkistuslistana tai ohjeena sopivista sopimuksen muotoiluista.
4.5.5 Yksittäisen taideteoksen ja rakennettuun ympäristöön suunnitellun tilaustyön sopimukset eroavat toisistaan
Yksittäisen taideteoksen tilaaminen on yleensä varsin suoraviivaista. Julkisen, rakennettuun ympäristöön suunnitellun taideteoksen tilaaminen sen sijaan edellyttää monien eri toimijoiden ja osapuolten roolien ja vastuiden selvittämistä ja yhteensovitusta.
Yksittäisen taideteoksen tilauksessa ei yleensä tarvitse sopia esimerkiksi teoksen ylläpidosta, teoksen kiinnittämisestä tai ripustamisesta tai vakuutuksista. Julkisen taideteoksen tilaamisessa on monesti mukana useita tahoja ja sopimuksessa on sovittava useammista asioista.
Yksi haasteellisimpia asioita laajassa tilaustyössä on se, että teoksen toteuttamisessa on mukana monia toimijoita ja osapuolia, joiden tulisi sisäistää omat roolinsa ja vastuunsa. Myös eri osapuolten välinen tiedonkulku tulee pystyä varmistamaan ja sopimusta tehtäessä kannattaakin nimetä vastuuhenkilöt.
4.5.6 Sopimuksen tulkinta
Sopimusten tulkinnassa ovat apuna lainsäädäntö, sopimusteksti, osapuolten muu dokumentaatio, kuten sähköpostit, työmaapöytäkirjat tms., sekä alan tapa.
Jos osapuolten välille syntyy sopimuksen syntymisen jälkeen erimielisyyttä sopimuksen sisällöstä, joudutaan sopimusta tulkitsemaan. Sopimus ei voi olla lain tai hyvän tavan vastainen. Tällainen sopimuksen ehto on aina mitätön. Sopimuksen tulkinnan lähtökohtana on selvittää sopimusosapuolten tarkoitus. Koska tästä asiasta saattaa olla erimielisyyttä, on itse sopimus tärkeässä asemassa. Sopimuksen tulkinnalla tarkoitetaan sovittujen ehtojen tulkintaa. Siinä käytetään hyväksi myös lakien säännöksiä, sopimusoikeudellisia periaatteita ja kohtuusperiaatetta. Joskus osapuolet ovat unohtaneet sopia jostakin olennaisesta asiasta. Tällöin sopimusta joudutaan täydentämään.
Sopimusoikeuden lähtökohta on se, että sopimukset on pidettävä. Jos sopimus osoittautuu toiselle osapuolelle epäedulliseksi, se ei johda sopimuksen muuttamiseen. Jos sopimus on kohtuuton, voidaan se jättää kokonaisuudessaan tai osittain vaikutuksetta. Tuomioistuimen arvioidessa kohtuuttomuutta otetaan huomioon sopimuksen sisältö, osapuolten neuvotteluasema, sopimuksen tekemisen aikaiset ja sen jälkeiset olosuhteet ja esimerkiksi osapuolten selonottovelvollisuus.
4.5.7 Sopimuksen yksityiskohtia
Taiteilijalle maksetaan korvaus pyydetyistä luonnoksista, vaikka teosta ei toteutettaisi.
Kun luonnoksia pyydetään samaan paikkaan useammalta taiteilijalta, on kyse kilpailusta.
Kuvataidealalla vakiintuneen käytännön mukaan luonnosten tekemisestä maksetaan korvaus, vaikka teosta ei toteutettaisi. Jos taiteilijaa pyydetään jo sovittujen luonnosten lisäksi tekemään uusia luonnoksia, tulee myös näiden tekemisestä maksaa korvaus. Vakiintuneen käytännön mukaan luonnokset jäävät taiteilijan omistukseen, ellei nimenomaisesti sovita niiden siirtymisestä tilaajalle.
Kuvataidealan käytännön mukaan luonnoksen pyytäminen kahdelta tai useammalta taiteilijalta samaan paikkaan tarkoittaa kuvataiteen kilpailua. Kilpailun järjestämisen yksityiskohdista saa lisätietoa mm. kuvataiteen järjestöiltä.
4.5.8 Muistilista sovittavista asioista
1. Sopimuksen osapuolet (nimi, paikkakunta, y-tunnus jne.)
2. Johdanto: tehtävän, projektin, työvaiheiden tms. yleisesittely
3. Sopimuksen kohde: taideteos
4. Tilaajan ohjeet, oikeudet ja velvollisuudet
5. Taiteilijan oikeudet ja velvollisuudet
6. Noudatettavat toimintaperiaatteet
7. Vastuut, vastuunrajoitukset
8. Vakuudet
9. Yleiset ja yksilölliset sopimusehdot
10. Toimitusaika
11. Muut aikataulut, esim. onko suoritus riippuvainen tilaajan tai rakennuttajan toimista?
12. Toimitustapa
13. Hinta (alv-kysymys)
14. Indeksitarkistus
15. Maksuehdot
16. Ennakonperintä
17. Eräpäivä, viivästyskorko
18. Mahdolliset lisätyöt
19. Vakuutukset
20. Omistusoikeudet ja oikeudet muuhun materiaaliin
21. Tekijänoikeudet
22. Sopimuksen siirtäminen
23. Force majure -lauseke
24. Sopimuksen muuttaminen
25. Sovellettava laki
26. Oikeustiet ja oikeuspaikka
27. Sopimuksen liitteet, esim. piirustukset
28. Sopimuksen voimassaoloaika
29. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen
30. Vahingonkorvaus
31. Sopimuksen päiväys
32. Allekirjoittajat ja allekirjoitukset
33. Mahdolliset todistajat, valtakirjat jne.
Sopimuksia tehtäessä on hyvä pohtia taideteoksen tulevaa kohtaloa ja elinkaarta ja säilyttää taiteilijalla oikeus päättää paikkaan sidotun teoksen uudelleen sijoittamisesta, jos olosuhteet muuttuvat.
Luonnos on aina syytä mainita erikseen, koska luonnoksista maksetaan palkkio riippumatta siitä, toteutetaanko teos vai ei. Taideprojektin luonnosten tilaaminen ei välttämättä johda taideprojektin toteutuksen tilaukseen, joskus luonnokset voidaan pyytää useammilta taiteilijoilta tai taideteoksen idean pitää sisältyä arkkitehtisuunnitelmien luonnosvaiheeseen, esim. tontinvarauskilpailuissa. Sopimusmallien mukaisesti luonnospalkkio muodostaa osan kokonaispalkkiosta, mikäli luonnos hyväksytään tilauksen pohjaksi.
Sopimuksissa on syytä määritellä taiteilijan yhteyshenkilö rakennushankkeessa. Luonnollisimmin tehtävä sopii suunnitteluvaiheessa hankkeen arkkitehdille, jonka kanssa taiteilija muutenkin joutuu työskentelemään ja joka pääsuunnittelijana on selvillä hankkeen kokonaistilanteesta. Toteuttamisvaiheessa tarvitaan yhteyshenkilö myös työmaalla, joka yleensä on työmaan vastaava mestari.
Art360 internet-sivuilla on mallisopimuksia: erillinen Taideteoksen tilaussopimus ja Yleiset sopimusehdot. Se sopii yksinkertaiseen taidehankintaan, esim. valmiiseen tilaan. Kun taidetta hankitaan rakennusprojektin yhteydessä, soveltuu Taidemaalariliiton seinämaalauksen tilaussopimuksen malli paremmin.
>> Sopimukset Art360-internet-sivuilla
>> Taidemaalariliiton mallisopimus seinämaalauksen tilaamiseen
4.6 Julkisen teoksen tekijänoikeudet
Suomessa tekijänoikeuksia koskevat säännökset ovat tekijänoikeuslaissa. Tekijänoikeus on tekijän lakisääteinen oikeus kirjalliseen tai taiteelliseen teokseensa. Tekijänoikeudellisilla korvauksilla turvataan tekijöille palkka tekemästään luovasta työstä. Tekijänoikeus on voimakkaasti säänneltyä, ja laissa on säännöksiä, jotka ovat osapuolia pakottavia. Osasta tekijänoikeutta voidaan sopia vapaasti sopimusosapuolten kesken. Jos asioista ei ole nimenomaisesti sovittu, löytyy tekijänoikeuslaista ohjeet, kuinka tilanteet ratkaistaan.
Tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta, moraaliset ja taloudelliset oikeudet teokseensa. Jos tekijänoikeuksien halutaan joltakin osin siirtyvän taiteilijalta tilaajalle, se on syytä mainita jo teoksen tilaussopimuksessa.
Tekijänoikeudella suojataan tekijän oikeutta teokseen. Saadakseen tekijänoikeussuojaa teoksen tulee olla riittävän omaperäinen ja itsenäinen, eli sen tulee ylittää teoskynnys. Omaperäinen ja itsenäinen teos on sellainen, jota kukaan toinen ei olisi osannut tehdä vastaavalla tavalla. Myös pelkkä teoksen luonnos tai keskeneräinen teos voi olla niin itsenäinen ja omaperäinen, että sitä suojataan teoskynnyksen ylittävänä teoksena. Signeerauksella ei ole merkitystä, kun arvioidaan teoskynnyksen täyttymistä.
Tekijänoikeus syntyy, kun joku tekee tai hienommin sanottuna luo teoksen, joka ylittää teoskynnyksen. Tekijänoikeus ei edellytä minkäänlaista rekisteröintiä tai copyright-merkintää. Tekijänoikeus syntyy luovan panoksensa teokseen antaneelle henkilölle, siis yleensä taiteilijalle. Tekijänoikeudella ei suojata ideaa. Tekijänoikeutta ei synny teoksen tekemisessä teknisesti avustaneille henkilöille, kuten esimerkiksi seinämaalauksen konkreettisessa maalaamisessa taiteilijan ohjeiden mukaan avustaneille henkilöille. Tekijänoikeus voi syntyä myös yhteisesti, useammalle henkilölle, jos he ovat tehneet teoksen yhdessä, eikä ole mahdollista erottaa heidän osuuksiaan toisistaan.
Tekijänoikeuslailla suojataan myös valokuvaajan oikeuksia. Itsenäiset ja omaperäiset, teoskynnyksen ylittävät valokuvat saavat teossuojaa samoilla periaatteilla kuin muutkin kuvataiteen teokset.
Sopimusosapuolten kannattaa huomioida, että tekijänoikeuksien siirtymisestä työsuhteessa on omat säännöksensä.
4.6.1 Mitä oikeuksia tekijänoikeus suojaa?
Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta. Tekijällä on oikeus määrätä kaikesta sellaisesta teoksen käytöstä, jolla voi olla taloudellista merkitystä. Teoksen käyttämiseen tarvitaan aina tekijän lupa, ellei tekijä ole siirtänyt tekijänoikeuttaan eteenpäin jollekin toiselle. Yksinoikeus tarkoittaa oikeutta valmistaa teoksesta kappaleita ja oikeutta saattaa teos yleisön saataviin. Yksinoikeus sisältää myös oikeuden määrätä teoksesta muuttamattomana tai muutettuna, muunnelmana, toisessa taidelajissa tai toista tekotapaa käyttäen.
Kappaleen valmistamista on kaikki teoksen toisintaminen, kuten kuvan painaminen painotuotteeseen. Kuvataiteen teoksen valokuvaaminen on myös kappaleen valmistamista, samoin valokuvan tai kuvataiteen teoksen digitalisoiminen.
Tekijänoikeuslain mukaan tekijä päättää teoksensa julkisesta näyttämisestä. Teosten julkinen näyttäminen jaetaan näyttämiseen ilman teknistä apuvälinettä ja näyttämiseen teknisen apuvälineen avulla. Julkista näyttämistä teknisen apuvälineen avulla on muun muassa teosten käyttö televisiossa ja tietoverkoissa. Teoksen julkista näyttämistä ilman teknistä apuvälinettä on esimerkiksi teoksen näyttäminen taidenäyttelyssä. Kun taideteoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taideteoksen saa sisällyttää valokuvaan, elokuvaan tai televisio-ohjelmaan, jos toisintamisella on valokuvassa, elokuvassa tai televisio-ohjelmassa toisarvoinen merkitys.
Teosten levitysoikeus suojaa teosten levittämistä myytäväksi, vuokrattavaksi, lainattavaksi tai muulla tavoin. Kuvataiteen teosten ja valokuvateosten myyminen ja vuokraus ovat tekijänoikeuslain suojaamaa käyttöä. Teoksen muunteleminen ja muunnelman sisällyttäminen johonkin uuteen teokseen edellyttää tekijän lupaa, sillä se kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin.
Julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen pysyvästi sijoitetun taideteoksen kuvaaminen on sallittua. Mutta jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa.
Kun fyysinen taideteos on ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu esimerkiksi teoksen tilaajalle, saa tilaaja myydä tai luovuttaa teoskappaleen edelleen. Teoksen ammattimaisesta tai julkisesta jälleenmyynnistä tekijällä on kuitenkin oikeus saada jälleenmyyntikorvaus. Jälleenmyyntikorvaus tarkoittaa tekijälle maksettavaa korvausta teoksen jälleenmyyntihinnasta. Korvauksen perii ja tilittää taiteilijalle Kuvasto ry. Rakennuksen myyminen ei kuitenkaan oikeuta tekijää saamaan jälleenmyyntikorvausta rakennukseen kiinteästi liitetystä teoksesta.
Taideteoksen tilaajan on myös syytä huomioida, että kuvataiteen teoksen tekijällä on luoksepääsyoikeus, mikä tarkoittaa hänen oikeuttaan nähdä ja valokuvata teos esimerkiksi postikorttien valmistamista varten tai tekijän taiteellisen työskentelyn takia. Luoksepääsyoikeus on voimassa senkin jälkeen, kun teos on siirtynyt tilaajan hallintaan. Luoksepääsy tulee toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa teoksen omistajalle tai haltijalle. Taidekäsityön ja taideteollisuuden, rakennustaiteen tuotteet ja valokuvat eivät oikeuta luoksepääsyyn.
4.6.2 Moraaliset oikeudet
Tekijänoikeus suojaa taloudellisten oikeuksien lisäksi tekijän moraalisia oikeuksia. Isyysoikeus tarkoittaa tekijän oikeutta tulla ilmoitetuksi teoksen tekijänä ja valokuvaajalla valokuvaajana. Respekti- eli kunnioittamisoikeus merkitsee sitä, että teosta ei saa muuttaa tekijän arvoa loukkaavalla tavalla. Teosta ei myöskään saa esittää sellaisessa yhteydessä, joka loukkaisi tekijän taiteellista arvoa tai ominaislaatua.
Vaikka teoksen käyttäminen ei tekijänoikeuslain rajoitussäännöksen mukaan edellyttäisi tekijän lupaa, tulee kuitenkin tekijän moraalisia oikeuksia aina kunnioittaa. Tämä tarkoittaa, että vaikka lupaa teoksen käyttöön ei tekijänoikeuslain rajoitussäännöksen perusteella tarvittaisi, tekijän nimi on mainittava eikä teosta saa käyttää tekijää loukkaavassa yhteydessä.
4.6.3 Tekijänoikeuksien siirtyminen
Tekijänoikeudella suojataan esimerkiksi kuvataiteen teosta tai valokuvateosta, joka ylittää teoskynnyksen eli on omaperäinen ja itsenäinen.
Tekijällä on yksinomainen oikeus luomaansa teokseen. Tekijänoikeus suojaa tekijän taloudellisia ja moraalisia oikeuksia.
Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Tekijänoikeudet säilyvät tilaustyössä taiteilijalla, ellei sitä nimenomaisesti siirretä.
Taloudelliset tekijänoikeudet voidaan sopimuksella luovuttaa osittain tai kokonaan. Moraalisia oikeuksia ei yleensä voi luovuttaa. Niistä voidaan luopua vain laadultaan ja laajuudeltaan rajoitetusti, esimerkiksi siten, että jossain rajoitetussa yhteydessä tekijän nimi jätetään mainitsematta. Tekijänoikeuden luovutuksen laajuus määräytyy sopimuksen sisällön mukaisesti. Siltä osin kun tekijänoikeutta ei ole siirretty sopimuksella, tekijänoikeudet ovat tekijällä. Tekijänoikeuslain mukaan se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, ei saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta, ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu.
Mikäli muuta ei ole sovittu, tekijänoikeudet kuuluvat taiteilijalle myös fyysisen taideteoksen eli teoskappaleen luovutuksen jälkeen. Tästä on tekijänoikeuslaissa nimenomainen säännös. Taideteoksen tilaaja ei siten saa esimerkiksi valmistaa teoksesta postikortteja, suurennoksia, tai ladata siitä valokuvaa kotisivulleen katsottavaksi. Taideteoksen tilannut on hankkinut vain kyseisen fyysisen taideteoksen eli teoskappaleen omistusoikeuden.
4.7 Taideprojektin vetäjän rooli valmisteluvaiheessa
Taidekoordinaattorin tai taideteosten tekijän on hyvä olla selvillä siitä, miten rakennushanke etenee. Rakennushankkeessa on oleellista, että taiteilijalla on toimivat yhteydet suunnittelijoihin ja toteuttajaan, tarvittavat sopimukset ja kyky toimittaa tarvittava materiaali (luonnokset, kustannusarviot, toteuttaminen, huoltokirja, laskutus) oikeaan aikaan hankkeen eri vaiheissa. Lisäksi tarvitaan taitoa seurata budjettia ja pysyä sen raameissa.
4.8 Taiteilijan rooli valmisteluvaiheessa
Taiteilijan kannalta on haastavaa paikkaan sidotun teoksen suunnitelman tai taideteoksen sovittaminen rakennuksen ideaan. Oman teoksen ajatuksen ja sen toteutuksen sovittaminen rakennettavaan tilaan voi olla myös teknisesti vaikeaa. Suunnitellessaan uutta teosta uuteen tilaan taiteilija joutuu ottamaan huomioon paitsi tilan myös ennakoimaan tulevien, vielä tuntemattomien käyttäjien suhtautumisen teokseen.
Taideteosta toteuttaessaan taiteilijan on hyvä olla selvillä siitä, millainen on rakennushankkeen kulku. Siihen vaikuttavat rakennuttajat, urakkamuodot, toteuttamistavat, ja aikataulut. Milloin tapahtuu mitäkin, miten toteuttamisen edellytykset varmistetaan suunnittelun ja rakentamisen kuluessa, rakennusaikaiset muutokset, piirustusten lukeminen ja ketkä ovat taiteilijan kannalta oleelliset yhteyshenkilöt. Tärkeitä asioita ovat myös tiedon kulku, luonnokset, työmaalla toimiminen, materiaalit, kestävyys, korjattavuus, ilkivalta, suojeltavuus, huoltokirja, teostiedot ja taideteoksen elinkaari. Taiteilijan pitää osata hoitaa vakuutus-, laskutus- ja sopimusasiat.
Joskus taiteilijavalinnan edellytyksenä on myös, että taiteilija on liittynyt ennakkoperintärekisteriin, jolloin taiteilijalle voidaan maksaa palkkio ilman ennakonpidätystä. Pienemmissä rakennushankkeissa taiteilija selviää helpommin, mutta suuremmissa monivuotisissa hankkeissa taiteilija voi tarvita tuekseen esim. maakuntamuseon asiantuntijan, joka puhuu sekä taiteilijan että arkkitehdin kieltä. Rakennushankkeissa taidehankinnat ovat hyvin usein marginaalinen osa koko hanketta.