Talonrakennusprojektin ajalliset vaiheet niin uudisrakennus- kuin peruskorjaushankkeissakin ovat suunnitteluvaihe, johon kuuluvat tarveselvitys, hankesuunnittelu, rakennussuunnittelu, ja rakentamisvaihe, johon kuuluu toteutuksen valmistelu, rakentaminen ja käyttöönotto, sekä käyttövaihe, joka on pisin vaihe rakennuksen elinkaaressa. Rakennushankkeen suuruudesta ja rakennuttajasta riippuu, miten eri vaiheet käytännössä toteutetaan. Rakennushankkeet ovat useimmiten monen vuoden projekteja. (lähde: RT 10-10387 Talonrakennushankkeen kulku.)
Rakennushankkeen jokaiseen vaiheeseen osallistuu useita osapuolia, joilla on oma tehtävänsä. Tehtävien tuloksena syntyy suunnitelma-asiakirjoja, projektista vastaavien tai viranomaisten päätöksiä sekä rakennussuorituksia. Kunkin vaiheen lopussa tehtävillä päätöksillä pyritään ratkaisuihin, joilla luodaan puitteet hankkeen tuleville vaiheille ja osatehtäville. Hankkeen alkuvaiheessa tehtävillä päätöksillä voidaan myös luopua hankkeesta tai siirtää sen toteutusta. ”Rakennusprojektin eri vaiheet voivat limittyä, niiden sijoittuminen peräkkäin tai rinnakkain riippuu projektille valitusta toteuttamismuodosta”. (lähde: Kankainen, Juho ja Junnonen, Juha-Matti: Rakennuttaminen. Rakennustieto Oy. Tampere 2001, s. 10)
Rakennushankkeen yhteydessä toteutetun taideteoksen hankintaprosessia voi kuvata samalla tavoin vaiheittain kuin rakennushankkeen etenemistä. Rakennusprosessi on pitkäkestoinen, taiteenhankintaprosessin eri vaiheet ovat lyhyempiä, mutta ne linkittyvät tietyissä päätöksentekokohdissa keskenään. >> Taiteenhankintamalli
1.1 Tarveselvitys
Isoissa rakennushankkeissa laaditaan ensin tarveselvitys, joka on osa julkisen rakennuttajan tai yrityksen pitkän tähtäyksen suunnitelmaa. Tarveselvitys sisältää perustelut hankkeen tarpeellisuudesta, alustavan tilaohjelman (minkälaisia tiloja, huoneita tarvitaan), kuvauksen tiloilta ja niiden sijainnilta vaadittavilta ominaisuuksilta sekä hankkeen toteutusaikataulun.
Tarveselvityksessä taidehankinnat ovat mukana periaatepäätöksenä (esim. prosenttiperiaate).
Tarveselvityksen perusteella tehdään hankesuunnittelupäätös tai rakennushanketta siirretään tai hanke raukeaa.
1.2 Hankesuunnitelma
Hankesuunnitteluvaiheessa tarkennetaan tarveselvitykseen kirjatut tavoitteet rakennussuunnittelulle asetettaviksi tavoitteiksi. Nämä tavoitteet ovat ohje rakennuksen arkkitehtonista ja teknistä ja miksei myös taiteellista suunnittelua varten. Hankesuunnitelmassa määritetään hankkeen laajuus, kerrosala, sijaintivaihtoehdot (tontinvaraus), rakennuksen massoittelu alustavasti, rakennukseen sijoitettavat toiminnot ja toteuttamisaikataulu. Hankesuunnitelma käsittää piirustuksia, selostuksen ja kaavioita. Suunnitelman laatii rakennuttajasta riippuen rakennuttajan oma henkilökunta tai erikseen palkatut suunnittelijat. Hankkeelle lasketaan tavoitehinta tilaohjelman ja rakennuspaikan selvityksen perusteella. Tavoitehinta muodostaa hankkeen taloudellisen puitteen.
Taidehankintojen tulee olla mukana hankesuunnitelman kustannusarviossa, samoin alustava suunnitelma sen toteuttamistavasta.
Hankesuunnitelman perusteella tehdään hankepäätös, joka tarkoittaa rakennussuunnittelun aloittamista. Hanketta voidaan myös siirtää (hankkeen jäädyttäminen) tai siitä voidaan luopua kokonaan.
1.3 Rakennussuunnittelu
Ennen rakennussuunnittelun aloittamista tilaaja tekee päätöksen toteuttamismuodosta. Toteuttamismuotoja on erilaisia, ja seuraavassa on kuvattu perinteisen pääurakkatyyppisen toteuttamistavan kulku, jossa suunnittelu, rakennuttaminen ja projektinjohto ovat tilaajan (rakennuttajan) vastuulla ja rakennustöiden toteuttaminen on urakoitsijalla.
Rakennussuunnitteluvaiheessa hankkeelle haetaan suunnittelijat, jotka voivat olla samoja kuin hankesuunnitteluvaiheessa. Usein käytetään tarjouskilpailua, jossa hankesuunnitelma on tarkemman suunnittelun suunnittelutarjousten pohjana. Rakennussuunnittelun perusratkaisu ja suunnittelijat voidaan hakea myös arkkitehtuurikilpailun kautta.
Kaikissa talonrakennushankkeissa on pääsuunnittelija, joka yleensä on arkkitehti. Taiteilijan ja taidekoordinaattorin tärkein yhteistyökumppani rakennussuunnitteluvaiheessa on pääsuunnittelija-arkkitehti.
Rakennussuunnitelun alkuvaiheissa laaditaan ehdotukset rakennuksen toteuttamisvaihtoehdoiksi. Näistä muodostetaan tulevan rakennuksen yleisratkaisu, jota kehitetään edelleen rakennuksen luonnospiirustuksiksi. Luonnoksissa määritetään pääpiirteissään ympäristösuunnitelma, rakennuksen kokonaishahmo, tilat ja toimintojen sijoittaminen, julkisivut, perustukset, rakenteet ja tekniset järjestelmät.
Taiteilija voi olla mukana jo rakennuksen luonnosvaiheessa osallistumalla kohteen kokonaisideointiin ja suunnittelemalla oman teoksensa yhteistyössä arkkitehdin kanssa.
Rakennuksen luonnossuunnitteluvaiheessa taiteilijoilta voidaan pyytää taideteoksen luonnokset ja selostus, esimerkiksi jos tonttikilpailuissa edellytetään, että taideprojekti sisältyy ehdotukseen.
1.3.1 Pääpiirustukset
Rakennuksesta laaditaan viranomaispiirustukset eli pääpiirustukset, joista ilmenee, että suunnitelmat täyttävät rakentamista koskevien lakien ja asetusten määräykset ja asemakaavan velvoitteet. Pääpiirustuksista ilmenee tulevan rakennuksen tilankäyttö (pohjapiirrokset ja leikkaukset), julkisivut, materiaalit, rakenteet, tekniset järjestelmät ja ympäristö.
Taideteos on mukana idealuonnoksena, jossa voidaan määrittää paikka, teoksen suuruus ja tekniikka. Rakennusluvassa voidaan edellyttää, että taideteoksen lopulliset suunnitelmat pitää hyväksyttää ennen teoksen toteutusta. Pääsuunnittelija-arkkitehti hoitaa rakennushankkeen lupa-asiakirjat viranomaisille rakennushankkeen yhteydessä, tarvittaessa myös taideteosta koskevat suunnitelmat.
1.3.2 Rakennussuunnitelmat
Rakennussuunnitelmat sisältävät työpiirustukset (mitä tehdään), työselitykset (miten tehdään) ja kustannuslaskelmat (mitä maksaa). Arkkitehtisuunnitelmat (A-), rakennesuunnitelmat (R-), lämpö-, vesi- ja viemäröinti-, ilmastointi- eli LVI-suunnitelmat (LVI-), sähkösuunnitelmat (S-), maisema- tai pihasuunnitelmat (M-), geotekniset suunnitelmat (GEO-) ovat erikseen. Kirjaintunnus piirustusnumeron edessä ilmoittaa mihin erikoisalaan piirustuksessa esitetyt suunnitelmat liittyvät.
1.3.3 Urakka-asiakirjat
Urakka-asiakirjat sisältävät rakennussuunnitelmat (mitä ja miten tehdään), urakkaohjelman (mihin urakkaan jokin työsuoritus liittyy ja millä ehdoilla) sekä urakkarajaliitteen (kuka tekee jonkin työn rajatapauksissa). Eri urakoille ovat erilliset urakkatarjouspyyntöasiakirjat (rakennus-, LVI-, sähkö-, sisustus-, maisemanrakennus-, vihertyöurakka jne.).
Urakka-asiakirjojen avulla pyydetään urakkatarjoukset, joiden perusteella tehdään lopullinen rakentamispäätös ja valitaan rakennushankkeen toteuttavat urakoitsijat.
Jos urakkatarjousten hintaa pidetään kalliina, suunnitelmia karsitaan ja urakkatarjouskilpailu tehdään uudestaan tai toteuttaminen siirtyy tai siitä luovutaan kokonaan.
Urakkatarjousasiakirjojen perusteella laadittu urakkasopimus on rakennuttajan (tilaajan) ja urakoitsijan välinen juridinen sopimus siitä, millä rahalla asiakirjoissa määritelty rakennusurakka toteutetaan. Jos jokin asia on ylimalkaisesti määritelty, urakoitsijalla on monissa tapauksissa oikeus tulkita asia itselleen edullisimmalla tavalla.
1.4 Paikkasidonnainen taideteos
Urakka-asiakirjoissa määritetään, toteutetaanko taideteos erillisenä taideprojektina rakennusurakan aikana vai sen päätyttyä. Rakennussuunnitelmissa pitää olla maininta, mihin taideteos on tarkoitus sijoittaa, mitä aputöitä tai valmistelevia töitä taideprojekti edellyttää ja miten se vaikuttaa aikatauluihin. Kun taideteos on osa rakennusurakkaa tai muuta urakkaa (sisustusurakka, julkisivu- tai ikkunaurakka, maisemanrakennusurakka), taideteos pitää määritellä mahdollisimman tarkasti ja taideteoksen piirustuksineen sisältyä urakka-asiakirjoihin ao. suunnitelmassa.
Isoissa hankkeissa pääurakoitsija teettää sopiviksi katsomiaan osia urakasta aliurakoitsijoilla. Hankkeen aikataulun mukaisesti aliurakoitsijoita ja toimittajia valitaan ja kilpailutetaan rakennustyön kuluessa, toteutusvaiheen lähestyessä. Tällaisissa hankkeissa voi taidehankinta ehtiä mukaan aliurakkaan rakennusosana, vaikka taiteilija tulee mukaan rakennushankkeeseen vasta pääurakoista sopimisen jälkeen.
1.5 Rakentaminen
Rakennustyön alkaessa perustetaan työmaa ja urakka-asiakirjat tarkistetaan toteutussuunnitelmiksi. Urakoitsija tekee toteutusaikataulun sekä täydentävien piirustusten ja suunnitelmien tarkistamisen aikataulun. Suunnitelmien toteuttamista seurataan työmaakokouksin. Työmaalla on aina paikalla työmaasta vastaava rakennusmestari ja/tai projekti-insinööri. Työmaalla vastaava mestari ja projekti-insinööri vastaavat kaikesta, mitä työmaalla tapahtuu. Rakennuttajan edustajana työmaakokouksissa ja työmaakäynneillä ovat valvojat, suunnittelijat ja rakennuttajakonsultti. Rakennuttajan edustajien tehtävänä on huolehtia, että työmaalla on ajoissa käytettävissä kaikki suunnitelmat ja tarvittavat tiedot rakennustyön toteuttamiseksi ajallaan.
1.6 Työaikaiset muutokset
Työmaa elää koko ajan, ja suunnitelmat tarkentuvat ja muuttuvat. Suuremmat muutokset sovitaan ja kirjataan työmaakokouksissa, joita pidetään hankkesta riippuen kerran viikossa, kerran kahdessa viikossa jne.
Taiteilijan kanssa pitää ajoissa neuvotella kaikista rakennustyön kuluessa tehtävistä muutoksista, jotka vaikuttavat paikkaan, ympäristöön tai teokseen.
1.7 Luovuttaminen, käyttöönotto
Luovuttaminen tarkoittaa rakennustyössä rakennuksen valmistumista ja siirtymistä rakennusurakoitsijalta tilaajalle. Ennen luovuttamista rakennustyömaalla tai muussa rakennuskohteessa pidetään vastaanottotarkastus, josta rakennustyön valvoja laatii vastaanottopöytäkirjan.
Rakennuskohteen siirtyminen rakentajalta tilaajalle todetaan kirjallisesti vastanottotarkastuksessa, tai jos vastaanottotarkastuksessa on havaittu puutteita, näiden puutteiden korjaamisen jälkeen. Rakennus ja vastuu sen kunnossapidosta ja huollosta siirtyvät rakennusurakoitsijalta rakennuttajalle eli tilaajalle. Alkaa ns. käyttöönottovaihe takuuaikoineen.
1.7.1 Huoltokirja
Rakennuttajalle toimitetaan suunnittelijoiden laatima huoltokirja rakennuksen tarvepiirustusten kanssa. Elinkaariajattelun mukaisesti rakennuksen eri osille ja materiaaleille on arvioitu kestoikä ja sen mukaiset hoito- ja uusimissuunnitelmat. Taiteilija toimittaa huoltokirjaan oman osuutensa taideteoksesta, tai jos taideteos toteutetaan erillisenä taideurakkana, erillinen huoltoselvitys toimitetaan tilaajalle viimeistään siinä vaiheessa, kun taideteos siirtyy tilaajan omistukseen.
1.8 Elinkaariajattelu
Rakennuksen elinkaarella tarkoitetaan sitä, että rakennushankkeen hankesuunnitteluvaiheessa määritellään myös rakennuksen todennäköinen elinikä ja sen mukaan laatutaso. Rakennuksien ei enää ajatella kestävän vuosisatoja, vaan elinkaariajattelu sisältää ajatuksen, että jossain vaiheessa syystä tai toisesta rakennus on tullut elinkaarensa päätepisteeseen ja puretaan pois. Pysyvän rakennuksen ikä on yli 100 vuotta, tilapäisen rakennuksen ikä on alle 40 vuotta.
(Lähde: >> Vuolteenaho, Juho: Nykyaikainen rakennushanke. Tampere 2000 )