Ohjeissa paneudutaan fyysisen taideteoksen tilaamiseen. Jos tilataan esimerkiksi suunnittelupalvelua, tulevat konsulttitoiminnan sopimusehdot sovellettaviksi. Tiedot ovat yleistä informaatiota, eivätkä ole sellaisenaan sovellettavissa erityistilanteisiin tai -ongelmiin. Kirjoittaja ei ota oikeudellista vastuuta ohjeiden käytännön soveltamisesta. Käytännössä kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, joka arvioi kyseisen erityistilanteen.
1 Tilaustyöntekijän oikeudellinen status
Kun suunnitellaan taideteoksen tilaamista kuvataiteilijalta, kannattaa ensimmäiseksi pohtia, missä asemassa taiteilija tulee olemaan tilaajaan. Työoikeuden näkökulmasta työtä voidaan ansiotarkoituksessa tehdä kahdella eri statuksella: työsuhteessa tai omaan lukuun tehtävänä työnä. Tämä status vaikuttaa moniin sopimuksen yksityiskohtiin, tekijänoikeuksiin ja erityisesti budjetointiin.
Vain joissakin poikkeustapauksissa kuvataiteen teoksia tehdään työsuhteessa. Yleensä taideteosta tilattaessa lopputulos on tärkein, jolloin taiteilija valmistaa teoksen ilman työsuhdetta, ns. omana työnä. Työsuhteen keskeinen tunnusmerkki, työnantajan johto- ja valvontaoikeus, on monesti ristiriidassa luovan taiteellisen työn kanssa. Työnantaja ei yleensä voi ohjata kuvataiteilijan luovaa panosta.
Tilaustyön tai taideteoksen tilaaminen itsenäiseltä kuvataiteilijalta ns. omana työnä, työsuorituksena (verottajan käyttämä termi), vapaana taiteilijana tai työsuorituksena on yleinen käytäntö. Tätä työtä voidaan kutsua myös yrittäjän työksi, itsensä työllistämiseksi, ammatinharjoittamiseksi, freelance-toiminnaksi tai toimeksiantosuhteeksi.
1.1 Työsuhde vai työkorvaus
Rajanveto työsuhteisen työn ja itsenäisen, omaan lukuun tehtävän, riippumattoman ”yrittäjän” työn välillä on tärkeä, sillä työsopimuslakia sovelletaan vain lain tarkoittamassa työsuhteessa. Työsuhteessa osapuolet solmivat työsopimuksen. Työsopimuslaissa määritelty työsopimuksen käsite on pakottavaa oikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työsuhteelle työsopimuslaissa määrätyt tunnusmerkit täyttyvät, on sopijapuolten sovellettava työsopimuslakia.
Työsopimussuhteessa tehtävälle työlle on tyypillistä, että sitä tehdään ansiotarkoituksessa. Työsuhteen yksi tunnusmerkki on työntekijän oikeus työstä maksettavaan palkkaan tai muuhun vastikkeeseen. Käytännössä tärkein työsuhteen tunnusmerkki on työnantajan johto- ja valvontaoikeus. Tämä ilmenee työntekijän epäitsenäisenä asemana työn teettäjään eli työnantajaan nähden. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että työnantajalla on viime kädessä päätösvalta työtä koskevissa asioissa. Sillä asialla, missä työtä tehdään tai kenen työvälineillä, ei ole ratkaisevaa merkitystä. Vaikka työtä tehtäisiin esimerkiksi työntekijän kotona tai työntekijän työvälineillä, voi työntekijän asema olla epäitsenäinen ja siten työsuhteelle tyypillinen.
Työsuhteen ja oman työn välillä on myös ns. harmaa alue, jolloin ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, onko taiteilija työntekijän vai yrittäjän asemassa. Harmaalla alueella liikutaan, kun tilataan esimerkiksi graafista suunnittelua taiteilijalta. Oikeuskäytännöstä löytyy ratkaisuja yksittäistapauksiin.
Omaan lukuun tehtävässä työssä työn tekijä yleensä päättää itse, miten, missä ja milloin työtä tehdään. Sopimuskumppanin kannalta olennaista on työn lopputulos. Kun kuvataidetta hankitaan rakennettuun ympäristöön, on tavallista, että taiteilija toimii omaan lukuunsa. Keskeistä sopimusosapuolille on syntyvä lopputulos, eli valmistuva taideteos. Taiteilija voi päätyä toivottuun lopputulokseen haluamallaan tavalla.
Taiteilijan status vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen sopimus laaditaan, kuka on velvollinen eläkevakuuttamaan taiteilijan, miten verotuksen kanssa toimitaan jne.
− Tilausteoksen hankinta/työkorvaus: Taiteilija tekee työtä omaan lukuunsa ja vastaa lopputuloksesta.
− Työsuhde/palkka: Työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, yleensä työnantajan tiloissa ja työvälineillä.
2 Tilaustyön budjetointi
Esimerkkibudjetti:
2.1 Tilaustyön maksueristä sopiminen
Tilaustyön maksuerien sopimista helpottaa laskelma, johon on merkitty projektin tulot ja menot esimerkiksi kuukausittain.
3 Verojen periminen luonnoksesta tai tilausmaksua maksettaessa
Tilaustyön tilaajan velvollisuus on huolehtia luonnoksen ja tilaushinnan oikeasta veron ennakonpidätyksestä ja mahdollisesti perityn veron tilittämisestä verottajalle. Luonnospalkkiota ja tilaushintaa kutsutaan verotuksessa työkorvaukseksi ja tekijänoikeudellista korvausta käyttökorvaukseksi.
3.1 Veron ennakonperintä
Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen vaikuttaa verojen ennakkoperintään. Ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen tarkoitus on osoittaa, ettei suorituksen maksajan eli tilaajan tarvitse tehdä maksusta ennakonpidätystä, vaan rekisteriin merkitty taiteilija huolehtii ennakkoverojen maksamisesta itse. Jos maksettava suoritus sen sijaan on palkkaa, maksajan on aina toimitettava ennakonpidätys, vaikka saaja kuuluisikin ennakkoperintärekisteriin.
Verohallinto pitää yllä ennakkoperintärekisteriä. Taiteilija merkitään hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin, jos hän harjoittaa elinkeinotoimintaa tai muuta tulonhankkimistoimintaa eikä saatavia suorituksia ole pidettävä palkkana. Kun taiteilija on merkitty ennakkoperintärekisteriin, tilaajan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä maksamastaan työkorvauksesta tai käyttökorvauksesta. Tilaaja maksaa koko laskun summan taiteilijan tilille.
Kun taiteilijaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, tulee tilaajan tehdä tilaustyön luonnospalkkioista ja muista maksamistaan palkkioista ennakonpidätys. Ennakonpidätys tehdään laskuun liitetyn verokortin mukaisen veroprosentin mukaan. Taiteilijan kannattaa harkita freelancer-kortin hankkimista. Sen veroprosenttia määrittäessä voidaan ottaa taiteellisen toiminnan menoja huomioon. Jos laskun mukana ei ole verokorttia, on ennakonpidätys 60 %. Tilaaja tilittää tehdyn ennakonpidätyksen verottajalle työkorvauksen verona. Jos taiteilija laskuttaa tekijänoikeudellista korvausta, tilitetään tästä peritty ennakonpidätys käyttökorvauksen verona. Ennakonpidätysvelvollisuuteen ei vaikuta se, maksetaanko korvaus esimerkiksi osakeyhtiölle vaiko henkilölle. Yhteisöiltä (esim. osakeyhtiö tai osuuskunta) ja yhtymiltä (esim. avoin yhtiö tai kommadiittiyhtiö) ennakonpidätys toimitetaan 13 %:n suuruisena. Ennakonpidätys lasketaan arvonlisäverottomasta osuudesta.
Ennakonpidätysvelvollisuus ei koske tavaran kauppaa eikä esimerkiksi vuokraustoimintaa.
Työkorvauksessa ja käyttökorvauksessa ei ole kyse työsuhteesta maksetusta palkasta, joten tilaajan ei tarvitse maksaa niistä sosiaaliturvamaksua eikä esimerkiksi ottaa taiteilijalle eläkevakuutusta. Eläkevakuutuksesta on kuitenkin valtio- ja kuntasektorilla erityissäännöksiä, joihin tilaajan on syytä perehtyä.
3.2 Arvonlisäverotus
Arvonlisävero on yleinen kulutusvero – se kohdistuu lähes kaikkeen tavaroiden ja palvelujen myyntiin. Arvonlisäverovelvollisia ovat yleensä tavaroita ja palveluja myyvät elinkeinonharjoittajat. Rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden soveltuessa verovelvollisia ovat ostajat.
Arvonlisäverotuksen verokanta eli sovellettava arvonlisäveroprosentti vaihtelee sen mukaan, mitä myydään ja kuka on myyjänä. Myyntiin voidaan soveltaa normaalia verokantaa (23 % vuonna 2011), alennettua verokantaa (9 % tai 13 % vuonna 2011) tai nollaverokantaa (myynti on verotonta). Jos taiteilija ei ole lainkaan arvonlisäverotuksen piirissä, kutsutaan toimintaa vähäiseksi liiketoiminnaksi.
Kun taiteilija myy tekemiään, arvonlisäverolain tarkoittamia taide-esineitä, sovelletaan alennettua verokantaa (9 % vuonna 2011). Taide-esineellä tarkoitetaan arvonlisäverotuksessa seuraavia taideteoksia:
- taiteilijan kokonaan käsin tekemät taulut, kollaasit, maalaukset, piirustukset ja pastellit.
- alkuperäiskaiverrukset, -painokset ja -litografiat, joilla tarkoitetaan taiteilijan kokonaan käsin valmistamasta yhdestä tai useammasta laatasta suoraan saatuja mustavalkoisia tai värillisiä vedoksia, riippumatta hänen käyttämästään aineesta tai menetelmästä, jollei se ole ollut mekaaninen tai fotomekaaninen;
- alkuperäisveistokset ja -patsaat mistä tahansa aineesta, edellyttäen, että ne ovat kokonaan taiteilijan luomia; taiteilijan tai hänen oikeudenomistajiensa valvonnassa valmistamat jäljennökset enintään kahdeksan kappaleen määrään. Massatuotantona valmistettuja jäljennöksiä sekä tavanomaisia kauppatavaran luontoisia käsityötuotteita ei pidetä taide-esineinä;
- käsin kudotut kuvakudokset ja käsin tehdyt seinävaatteet ja niistä käsin taiteilijan alkuperäisluonnosten mukaan tehdyt jäljennökset, enintään kahdeksan jäljennöstä työtä kohden;
- taiteilijan ottamat ja hänen vedostamansa tai hänen valvonnassaan vedostetut, signeeratut ja numeroidut valokuvat, joiden määrä on rajoitettu kolmeenkymmeneen riippumatta koosta ja tukimateriaalista. Tällä tarkoitetaan myös taiteilijan valvonnassa otettuja valokuvia.
Vain edellä lueteltujen taide-esineiden myyntiin, yhteisöhankintaan ja maahantuontiin sovelletaan tietyissä tilanteissa alennettua (9 % vuonna 2011) verokantaa. Muiden taideteosten kuin arvonlisäverolaissa määriteltyjen taide-esineiden myyntiin tai esimerkiksi suunnittelupalvelun myyntiin sovelletaan yleensä lain yleisiä säännöksiä ja normaalia verokantaa (23 % lokakuussa 2011), kun taiteilija on arvonlisäverotuksen piirissä.
Taiteilija lisää arvonlisäveron laskuun ja perii sen teoksen tilaajalta eli ostajalta. Oikean verokannan käyttäminen laskutuksessa on nimenomaan taiteilijan intressissä. Taiteilija voi etukäteen hakea verottajalta ohjausta tai ennakkoratkaisun asiasta, jos haluaa varmistaa oikean verokannan.
Jos taiteilijan liikevaihto on vähäinen eli enintään 8 500 euroa vuodessa, hän ei ole arvonlisäverovelvollinen. Tällöin hän merkitsee laskuun arvonlisäveron sijaan ”vähäinen liiketoiminta, ei arvonlisäveroa”. Halutessaan taiteilija voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka liikevaihto on alle 8 500 euroa.
Lisätietoa arvonlisäverotuksesta: >> www.vero.fi
Taiteilijan saamat tekijänoikeudelliset korvaukset ovat joko arvonlisäverollisia (23 %) tai arvonlisäverottomia (0 %). Verollisiksi on säädetty läheisesti kaupalliseen toimintaan liittyvä tekijänoikeuden luovutus, kuten valokuvien ja mainosteosten sekä niiden julkaisuoikeuden tai muun tekijänoikeuden myynti sekä erilaisten ohjelmien (tv-ohjelma, radio-ohjelma, video-ohjelma yms.) esittämisoikeuden myynti.
Lisätietoa tekijänoikeuksista: >> Kuvasto ry
3.3 Käännetty arvonlisäverovelvollisuus
Joissakin tilanteissa voidaan joutua soveltamaan rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Sitä on sovellettava aina, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
1. Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten.
2. Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Ostaja voi olla myös ns. välimies eli elinkeinonharjoittaja, joka myy edelleen kyseisen palvelun edellä määritellylle elinkeinonharjoittajalle.
Esimerkiksi rakennusten ulko- ja sisäpintojen maalaus on rakentamispalvelua. Sen arvioiminen, onko kyse rakentamispalvelun myynnistä vai arvonlisäverolain tarkoittaman taide-esineen myynnistä, voi joskus olla vaikeaa. Esimerkiksi rakennuksen seinään tehtävä seinämaalaus saattaa rinnastua rakennusmaalaukseen, joka on rakentamispalvelun käännetyn verovelvollisuuden piirissä, kun yllä mainitut ostajaa koskevat edellytykset täyttyvät. Toisaalta maalauksen myyntiä seinälle asetettunakaan ei voi pitää rakentamispalveluna. Maalauksen myynti on joko yleisen verokannan (23 %) tai alennetun ( 9 %) verokannan mukainen, jos sitä voi pitää arvonlisäverolain tarkoittamana taide-esineenä. Verottaja ohjeistaa, kumpaa verokantaa on käytettävä.
Tilaajan intressissä on saada lain mukainen lasku. Kun rakentamispalvelun myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, myyjänä toimiva taiteilija antaa ostajalle laskun, joka sisältää yleiset laskumerkinnät. Laskuun ei kuitenkaan merkitä verokantaa eikä veron määrää. Laskussa tulee olla lisäksi ostajan arvonlisäverotunniste (suomalaisella ostajalla Y-tunnus) ja tieto siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen. Laskuun merkitään joko ostajan verovelvollisuuden peruste taikka viittaus AVL 8 c §:ään tai Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin 2006/112/EY artiklaan 199.
Edellä oleva koskee Suomessa tapahtuvaa taideteoshankintaa Suomessa verovelvolliselta taiteilijalta. Kun taideteos tai sen osa tilataan ulkomaiselta taiteilijalta ulkomailta, on ennakonperintään ja arvonlisäverotukseen syytä hakea ohjeistusta verohallinnosta.
3.4 Ennakkoperintärekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuulumisen tarkistaminen
Seuraavista paikoista voi tiedustella, onko taiteilija tai hänen yrityksensä merkitty arvonlisäverovelvolliseksi tai ennakkoperintärekisteriin.
• Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) kautta. Tiedot löytyvät julkisesta tietopalvelusta osoitteesta www.ytj.fi
• Puhelimitse Verohallinnon palvelunumerosta 020 697 030 / ALV- ja ennakkoperintärekisteritiedustelut -palvelusta.
| − Verottaja käyttää tilaustyön palkkiosta käsitettä työkorvaus ja tekijänoikeudellisesta korvauksesta käsitettä käyttökorvaus.− Kun taiteilija on liittynyt ennakkoperintärekisteriin, voi tilaaja maksaa koko laskun summan taiteilijalle− Jos taiteilija ei ole ennakkoperintärekisterissä, tapahtuu veronpidätys verokortin mukaan. − Arvonlisäverotuksen verokannat: 9%, 23%, 0%, (13 %) vuonna 2011− Myynti on verotonta, kun kyse on vähäisestä liiketoiminnasta− Taide-esine on määritelty arvonlisäverolaissa− Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on käytössä rakentamispalveluiden myynnissä |
>> Kuvataiteilijoiden arvonlisäverotuksesta 1.1.2003 alkaen: Ohje Dnro 2550/40/2002, 22.10.2002
>> Verohallinnon rakentamispalvelua ja käännettyä verovelvollisuutta koskeva ohje
>> Lisätietoja verotuksesta
>> Lisätietoa tekijänoikeuksista
4 Laskuttaminen ja saatavien perintä
4.1 Myyminen käteisellä
Yksittäinen valmis taideteos myydään yksityiselle henkilölle usein ilman erillistä laskua, teos luovutetaan maksua vastaan ja asiakkaalle kirjoitetaan kuitti.
Tarvittaessa voidaan tehdä kirjallinen sopimus, jossa voi sopia esim. taiteilijan oikeudesta lainata teosta näyttelyynsä.
4.2 Taideteoksen myynti luotolla
Kannattaa selvittää tarkkaan ostajan tiedot, kuten täydellinen nimi, henkilö- tai y-tunnus, osoite, puhelin jne. Kuluttajakaupassa käytetään virallista osamaksusopimusta. Tarvittaessa täytyy selvittää asiakkaan maksukyky. Maksukykyä epäillessä ei teosta tule luovuttaa osamaksulla, vaan tulee vaatia käteissuoritusta.
Maksuehdoista sovittaessa:
- Selvitä itsellesi, mitkä ovat myyntiehtosi.
- Sovi näistä ehdoista asiakkaan kanssa kirjallisesti tekemällä sopimus.
- Pidä itse kiinni ehdoista.
- Jos asiakas ei pidä kiinni ehdoista, ilmoita asiasta hänelle välittömästi.
- Omistuksenpidätysehto elinkeinonharjoittajien välisessä kaupassa.
Pienistäkin luottokaupoista kannattaa tehdä kirjallinen sopimus. Jos on kyse kuluttajasta, tee virallinen osamaksusopimus. Sopimuksen lisäksi yleensä kirjoitetaan lasku, josta otetaan aina kopio taiteilijan arkistoon. Laskussa tulee käydä ilmi: mitä myydään, asiakkaan ja taiteilijan yhteystiedot, tilinnumero, ALV, laskun päivämäärä, eräpäivä ja viivästyskorko. Viivästyskorko on korkolain mukainen.
4.3 Tilaustyön laskuttaminen
Tilaustyöhön soveltuvat em. ohjeet luotolla myynnistä. Tilaus tai toimeksianto kannattaa laskuttaa osissa ja maksuaikataulusta on syytä sopia tarkkaan tilaussopimuksessa. Liian takapainotteista aikataulua ei kannata tehdä.